1.7.2016: Helsingistä Tukholmaan tunnissa 25 €:lla? – Hyperloop One -yhtiö esitteli suunnitelmansa 1000 km/h kulkevasta kapselijunasta

“Yhdysvaltalainen Hyperloop One -yhtiö esitteli perjantaina Helsingissä maailman pisimmälle valmistellun hyperloop-hankkeen.

Yhtiö valmistelee hyperloop-teknologiaan perustuvan yhteyden rakentamista Helsingin ja Tukholman välille. Matka-aika Salon, Turun ja Ahvenanmaan kautta olisi yhtiön mukaan noin tunti. Teknologia perustuu ilmasta lähes tyhjäksi imetyssä alipaineisessa putkessa kulkeviin kapseleihin.

– Ensinnäkään tämä ei ole mikään 400 metrin pituinen juna. Yhdessä kompaktissa kapseilissa kulkisi korkeintaan satakunta ihmistä kerrallaan. Toiseksi sen ympäristö on kontrolloitu: ei lunta, vettä tai tuulta. Kolmanneksi se toimii maglev-tekniikalla eli leijuu magneettien avulla eikä kulje kiskoilla. Näin vähennetään kitkaa. Neljänneksi ilman imeminen putkesta vähentää ilmanvastuksen lähes olemattomiin, Hyperloop Onen varatoimitusjohtaja Alan James kiteyttää tekniikan etuja muihin liikkumismuotoihin verrattuna.

Vuoroväli parhaimmillaan 10 sekuntia
Jamesin mukaan yhtiö ei ensisijaisesti aio kilpailla matkustusmukavuudessa, vaan lyhentämällä matka-ajat murto-osaan nykyisistä. – Kun yleensä julkinen valta kaikkialla maailmassa päättää ensin tietynlaisen liikennehankkeen toteuttamisesta ja kilpailuttaa sitten tekniikan, me tarjoamme teknologian valmiina ja panemme maailman eri kolkat kilpailemaan siitä, kuka saa tämän ensin, James sanoo.

Tällä hetkellä noin 250 aluetta maailmassa on vastannut yhtiön globaaliin haasteeseen ja ilmoittanut olevansa kiinnostunut tekniikasta. Pisimmälle valmisteltu mahdollinen hanke on nyt Helsingin ja Tukholman välinen. Turun lisäksi välietapeiksi on kaavailtu Saloa ja Ahvenanmaata.

–Perinteisen joukkoliikenteen nopeimmat kulkuvälineet eivät hyvin sovellu Salon kaltaiseen pieneen kaupunkiin, mutta joustavuutensa ansiosta hyperloop olisi mahdollisuus myös meille, Salon kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo sanoo.

Alan Jamesin mukaan kapselien vuoroväli olisi parhaimmillaan jopa 10 sekuntia, vaikka yhteen sellaiseen mahtuisi vain joitain kymmeniä tai noin sata ihmistä. Meren alitus Suomesta Ruotsiin tehtäisiin vastaavanlaisella tunnelilla kuin on Englannin ja Ranskan välinen kanaalitunneli. Maissa puolestaan hyperloop myötäilisi olemassaolevia liikenneväyliä, mutta putki kulkisi usean metrin korkeudella maasta. – Näin se ei jakaisi kaupunkia kahteen osaan rautatien tavoin, Alan James huomauttaa. Kulkuväylän pääsisi alittamaan muualtakin kuin tietyistä tunnelipaikoista.

Salon valttina tekninen osaaminen
– Hyperloop tuo mahdollisuuksia Salon kaltaisille pienille paikkakunnille isompien välissä. Sinne muuttaminen muuttuu houkuttelevammaksi, kun matka isoihinkin kaupunkeihin taittuu käden käänteessä ja ilman autoa, Alan James visioi. Tämä voisi pidemmällä aikavälillä osittain tasata myös asuntojen hintaeroja monien paikkakuntien välillä.

– Juuri meillä Salossa Microsoftin ja Nokian jälkeensä jättämä ikävä tilanne voisi kääntyä voitoksi. Meillä on toistatuhatta insinööriä, joiden kokemusta ja tietoja ict-sektorilta voitaisiin käyttää hyväksi tällaisessa projektissa, Jarmo Heimo sanoo.

Alan Jamesin mukaan Hyperloop olisi tarkoitettu nimenomaan tavallisten ihmisten matkustusmuodoksi, ja useimpien lippujen hinnat olisivat 17-25 euroa jopa välillä Helsinki-Tukholma. – Eikä tämä ole kaukaista tulevaisuutta. Odotamme ensimmäisiä testituloksia Nevadasta vuoden lopussa ja vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana meillä on toivottavasti testiradalla kulkupeli, joka kulkee tuhat kilometriä tunnissa. Ei vielä toki matkustajan kanssa, James sanoo.

Parhaimmillaan ensimmäinen liikennekäyttöön tarkoitettu hyperloop-rata voisi olla valmis 2020 ja liikennöinti aloittaa 2021. Vaikka mukana on periaatteessa nyt 250 kiinnostunutta aluetta, määrä karsitaan noin kymmeneen tämän vuoden loppuun mennessä. Siitä jatketaan kolmen tai neljän kanssa, joista yksi on maailman ensimmäinen hyperloop-alue.

Suomen ja Ruotsin välisellä yhteydellä voisi olla mahdollisuudet olla ensimmäinen. Marraskuussa sai alkunsa molemmissa maissa toimiva FS Links -kehitysyhtiö, joka edistää hyperloopin rakentamista Helsingin ja Tukholman välille. Tunnin matka-aika olisi mullistus elämään Pohjolassa, sillä nyt nopein yhteys pääkaupunkiemme välillä on turvatarkastuksineen ja kentältä siirtymisineen noin 3,5-tuntinen lentomatka, ja laivamatka vie yli 17 tuntia.

Hyperloop One lupaa kertoa tarkempia kustannusarvioita hankkeesta maanantaina 4. heinäkuuta Gotlannin Visbyssa järjestettävässä Almedalsveckan-tapahtumassa.”

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/helsingista-tukholmaan-tunnissa-25-lla-hyperloop-one-yhtio-esitteli-suunnitelmansa-1000-km-h-kulkevasta-kapselijunasta-6564037

 

2.7.2016 :Hyperloop Onen teknologiajohtaja lyö hanskat naulaan – Kummallisella hetkellä

“Juuri hiljattain Helsingin ja Tukholman välille suunnitellun hyperloop-hankkeen esitelleen Hyperloop Onen teknologiajohtaja on ilmoittanut jättävänsä yrityksen.

Teknologiajohtaja Brogan BamBrogan on myös yksi Hyperloop Onen perustajista. Hänen tehtävänsä korvaa yrityksen sisältä tuleva Josh Geigel.

Vaikka ilmoitus BamBroganin erosta oli melko äkillinen, on muutos saattanut olla suunnitteilla jo pidemmän aikaa.

Hyperloop One on jo pikkuhiljaa siirtänyt BamBrogania pois julkisuudesta ja yrityksen toimitusjohtajan virka siirtyi viime syyskuussa BamBroganilta Rob Lloydille.

Hyperloop One on yksi harvoista Elon Muskin esittelemää Hyperloop-tekniikkaan perustuvaa liikennejärjestelmää kehittävistä yrityksistä.

Yritys on saanut hiljattain tuulta purjeisiinsa. Se esitteli keväällä kehittämäänsä tekniikkaa Nevadan aavikkolla ja on lisäksi onnistunut solmimaan useita sopimuksia eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tämän lisäksi Hyperloop One on ilmoittanut suunnitelmista rakentaa Hyperloop-rata Moskovaan ja hiljattain pidetyssä tiedotustilaisuudesta se kertoi myös Helsingin ja Tukholman välisestä mahdollisesta yhteydestä.

Näin ollen onkin hieman kummallista, miksi BamBrogan päätti erota virastaan juuri nyt. TechCrunchin lähteiden mukaan ero saattaa kuitenkin johtua yrityksen ylimmän johdon välisistä erimielisyyksistä.

Hyperloop One ei kommentoinut eron syitä tarkemmin.”

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/hyperloop-onen-teknologiajohtaja-lyo-hanskat-naulaan-kummallisella-hetkella-6564125