“Ilman pölyttäjiä ei tule ruokaa, ei myöskään ihmiselle.
Kevään ensimmäinen kimalainen hyörii kasvua aloittelevan pihanurmikon yllä leskenlehden toivossa. Vielä viluttaa, mutta pörriäisellä on kiire kerätä mettä ja siitepölyä.
Kimalainen ahkeroi oman lajinsa eduksi, mutta samalla se on hyvin tärkeä eläin muidenkin lajien elämälle.
Ilman pölyttäjiä ja ennen kaikkia mesipistiäisiä – kimalaisia ja mehiläisiä – maapallon ravintoverkosto romahtaisi. Ihmiskunnan sadasta tärkeimmäistä viljelykasvista 70:n pölyttämisen hoitavat juuri mesipistiäiset.
Jos ne kuolevat, ensin loppuu ruoka kasvinsyöjiltä ja sitten niitä syöviltä lajeilta. Kauhuskenaarion päässä on maapallo, jossa maasto on kuivunut aavikoksi, koska kasvillisuus on kadonnut, ja nälkä ja jano tappavat eläinlajin toisensa jälkeen.
Turvassa ei ole silloin myöskään ihminen.
Kolmannes USA:n tarhamehiläisistä ei herää kevääseen
Pölyttäjien rajusta vähenemisestä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on uutisoitu jo vuosikymmenen ajan. Helpoimmin laskettavat tuhot koskevat tarhamehiläisiä.
Esimerkiksi Yhdysvaltain Virginian osavaltion maatalousviranomaiset (siirryt toiseen palveluun) kertovat, että vuosikuolleisuus on kasvanut kolmannekseen tarhamehiläispopulaatioista. Toissa talvi oli erityisen vakava: miltei 60 prosenttia Virginian tarhamehiläisistä kuoli.
Parin vuoden takainen ranskalaistutkimus (siirryt toiseen palveluun) totesi, että noin 30 prosenttia on keskimääräinen kuolinluku myös EU-maissa.
Kato koettelee tarhamehiläisten lisäksi myös villejä mesipistiäisiä, vaikka niiden kannoista onkin vaikeampi saada tietoa.
Uusin todiste julkaistiin muutama päivä sitten Journal of Insect Conservation (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Kanadan peltomailla aikoinaan yleinen pohjoisamerikkalainen kimalainen Bombus pensylvanicus on aivan sukupuuton partaalla, kanadalaisen Yorkin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkijat toteavat ykskantaan.
Jäljellä on enää kymmenisen prosenttia määristä, joita havaittiin viime viime vuosisadan ja 2000-luvun alun laskennoissa.
Tutkimus: Mehiläinen osaa matematiikkaa
Tutkimukset
olivat jo aiemmin osoittaneet, että mehiläinen ymmärtää, mitä nolla
tarkoittaa, ja osaa laskea määriä viiteen saakka. Alkuvuonna julkaistun ranskalais-australialaisen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun)
mehiläinen osaa myös ynnätä ja miinustaa. Sillä on kaksi laskutehtävien
vaatimaa kykyä: sen pitkässä muistissa säilyvät säännöt, ja lyhyessä
muistissaan se käsittelee kulloistakin tehtävää. Kokeissa ei sentään
käytetty numeroita, vaan vähentämisen ja lisäämisen symboleina olivat
värit.
Seuranta puuttuu
Näkyykö pölyttäjien väheneminen myös Suomessa? Siihen ei ole vastausta.
Tarhamehiläisistä on aika hyvät tiedot, mutta villien pölyttäjien voinnista tiedetään vähän, sillä pölyttäjäseurantaa ei ole, kertoo agroekologi Marjaana Toivonen.
Hän työskentelee Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n Biodiversitettikeskuksessa ja on viime aikoina tutkinut viljelykasvien pölytystä ja pölyttäjiä.
Ilman seurantaa tutkijat eivät tiedä, miten villien mesipistiäisten eli kimalaisten ja erakkomehiläisten tai kukkakärpästen kannat ovat mahdollisesti muuttuneet. Kukkakärpäsetkin ovat tärkeitä pölyttäjiä.
– SYKE:ssä on kyllä juuri alkanut hanke, jossa on tarkoitus laatia esitys kansallisesta pölyttäjäseurannasta. Samaan aikaan EU:ssa ollaan käynnistämässä EU:n laajuisen seurannan suunnittelua, Toivonen kertoo. “