“Tuoreimman Windowsin käyttöehdot ovat paksu pumaska, jota harva tulee lukeneeksi. Kannattaisi kyllä, sillä palveluehdot antavat Microsoftille laajan pääsyn ohjelmiston käyttäjien yksityisiinkin tietoihin.
Elokuun alusta astuivat voimaan Microsoftin uudet palveluehdot. Paitsi tuoretta Windows 10 -käyttöjärjestelmää, ehdot koskevat myös Microsoftin muita kuluttajapalveluita.
Esimerkiksi European Digital Rights (EDRi) –järjestö on julkaissut internetsivuillaan varoittavan blogitekstin, jossa se nosti esiin 45-sivuisen sopimustekstin epäkohtia.
Kun käyttäjä kirjautuu sisälle uudelle tietokoneelleen ja hyväksyy käyttöehdot, lähettää käyttöjärjestelmä automaattisesti Microsoftille tämän selaushistorian, kirjanmerkit, auki olevat nettisivut, tallennetut käyttäjätunnukset ja salasanat sekä langattoman verkon sijainti- ja kirjautumistiedot.
Porsaanreikiä ja tukkimista
Yksityisen ihmisen yksityisyys ja tietojen salassapito jäävät siis lisenssiehtojen jalkoihin. Tietoturva-asiantuntija, Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi pohtii, voiko sopimus olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa.
– Tässä oikeasti tarvittaisiin Euroopan tasoista säätelyä siitä, millaisia käyttäjäsopimukset saavat olla, ja kuinka sitovia ne voivat olla. Tästä meiltä oikeastaan puuttuvat pelisäännöt kokonaan, Kasvi kommentoi.
Kasvin mukaan tekstin laajuus selittyy yhdysvaltalaisella yritys- ja lakikulttuurilla, jossa sopimusteksteillä pyritään määrittelemään erittäin laajoja asiakokonaisuuksia ja vapauttamaan yhtiö vastuusta oikeusjuttujen pelossa.
Toinen syy on pyrkimys mahdollistaa sellaisetkin liikeideat ja käyttötarkoitukset, joita ei ole vielä edes keksitty.
– Teknologia kehittyy niin hurjaa vauhtia, ettei kukaan oikein tiedä, mitä kaikkea sillä voidaan tehdä. Esimerkiksi Yleisradion arkistoissa on paljon sellaista ohjelmasisältöä, jota ei voida näyttää verkossa, koska ei aikanaan tullut mieleenkään, että jonkinlainen verkko voisi joskus olla olemassa, Kasvi vertaa.
Ei oikeasti ilmainen
Heinäkuussa julkaistua uutta Windows 10 -käyttöjärjestelmää mainostettiin muun muassa sillä, että siihen päivittäminen on maksutonta kaikille Windows 7- ja 8.1-käyttäjille. Tietoturva-asiantuntija Tomi Hasu Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta muistuttaa kuitenkin, että ilmaista lounasta, tai palvelua, ei ole olemassakaan.
– Nyt kun Microsoft on päättänyt luopua maksullisesta käyttöjärjestelmästä, he nähtävästi ottavat sen korvauksen jossain muussa muodossa. Tässä tapauksessa he pyrkivät tietysti hyväksikäyttämään näitä ihmisistä saatavia tietoja ilmeisesti markkinointitarkoituksessa, Hasu sanoo.
Jokaiselle käyttäjälle jokaisella laitteella luodaan yksilöllinen mainostunnus, jota sovelluskehittäjät ja mainostajat voivat käyttää markkinoinnin tehostamiseen ja käyttäjien profilointiin.
Palveluehdoissa Microsoft varaa itselleen oikeuden säilyttää ja jakaa myös käyttäjän yksityisiin tietoihin – ja jopa pääsyn salatulle kovalevylle.
Cortana kuuntelee puhettasi
Suurin uusi ominaisuus Windows 10:ssä on Cortana-assistentti, joka toimii käyttäjän henkilökohtaisena sihteerinä. Cortana lukee käyttäjän sähköpostiviestien, tekstiviestien ja kalenterimerkintöjen sisällön.
Se myös seuraa esimerkiksi sijainti- ja puhelutietoja. Cortana jopa kuuntelee laitteen mikrofonia ja analysoi ”puhedataa”. Se voi siis esimerkiksi tunnistaa, jos käyttäjä mainitsee jonkun henkilön nimeltä tai lempinimeltä.
Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustamaan perustetun EFFI ry:n varapuheenjohtajan Lars Wirzeniuksen mielestä näyttää vahvasti siltä, että ihmisten sähköisestä seurannasta on tullut arkipäivää. Hän korostaa, että tietosuojan ja yksityisyyden lisäksi kyse on sananvapauskysymyksestä.
– Mitä mielipiteitä uskaltaa ilmaista, jos tietää, että joku kuuntelee yksityistä keskustelua, Wirzenius kysyy.
Myös Kasvi tiedostaa valvontatietojen väärinkäytön mahdollisuudet.
– Meillä on Suomessa vähän semmoinen naiivi asenne koska meillä on ollut niin hyvä tuuri. Meillä ei ole tällaisia tietoja käytetty ainakaan laajassa mitassa väärin vuosikymmeniin, Kasvi sanoo.
– Esimerkiksi Azerbaidzhanissa oli teletunnistetiedoista katsottu, ketkä olivat äänestäneet Euroviisuissa Armeniaa, ja kutsuttu sitten poliisikuulusteluihin. Naapurimaan musiikin sympatisointi oli uhka kansalliselle turvallisuudelle.”