“Suomeen tulee harvinainen laivastovieras Yhdysvalloista lauantaina.
Yhdysvaltain laivaston ykkösnyrkki Arleigh Burke -luokan ohjushävittäjä USS Jason Dunham vierailee lauantaina Suomessa. Aluksen vierailu sattuu juhlalliseen hetkeen, sillä lauantai 4.7. on Yhdysvaltain itsenäisyyspäivä, josta käytetään nimitystä ”Fourth of July”.
USS Jason Dunham vieraili äskettäin Karlskronassa, Ruotsissa. Aiemmin alus on vieraillut myös muun muassa Puolassa.
Saman kokoluokan Yhdysvaltain aluksia ei ole vieraillut kovin usein Suomessa. Yhdysvaltain laivaston ohjusristeilijä USS Anzio teki epävirallisen vierailun Helsinkiin kesäkuussa 2005.
USS Jason Dunham on sama sotalaiva, jonka läsnäolo sotaharjoituksissa Itämerelle ärsytti mediayhtiö CNN:n mukaan Venäjän ilmavoimia kesäkuussa. USS Jason Dunham oli osa neljän laivan ryhmää, johon kuului lisäksi alus Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta. CNN:n mukaan venäläiskone lensi yhdessä vaiheessa suhteellisen läheltä amerikkalaisaluksen kantta.”
“Taustalla muuttunut tilanne
Aluksen läsnäolo Itämerellä liittyy kesäkuussa pidettyyn Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton johtamaan Baltops-sotaharjoitukseen. Suomi oli mukana harjoituksessa. Merisotaharjoitus Baltops oli osa miinalaiva Uusimaan koulutuspurjehdusta. Samaan aikaan järjestettiin Baltiassa Saber Strike -sotaharjoitus, johon Suomi myös osallistui.
Yhdysvaltain puolustusministerin Euroopan-edustajan Robert Bellin mukaan harjoitukset olivat osoitus Yhdysvaltain sitoutumisesta liittolaistensa turvallisuuden takaamiseen. Taustalla on Venäjän presidentti Vladimir Putinin muuttunut ulkopolitiikka. Venäjä miehitti vuonna 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin ja rikkoi kansainvälistä oikeutta sekä Ukrainan koskemattomuutta.
Ulkopoliittisen instituutin tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että Venäjä viritti uuden sotilasdoktriininsa jo viime joulukuussa kriisiajan taajuudelle. Sotilasdoktriini on poliittinen asiakirja, joka määrittelee maan sotilaspolitiikan ja yleisemmin turvallisuuspolitiikan keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet. Doktriiniin kirjoitetut julistukset ohjaavat poliittista päätöksentekoa, mutta eivät sido sitä.”