“Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen pitää perusteltuna, että käyttöikänsä päähän tulevat Hornetit korvataan ruotsalaisilla Jas Gripeneillä.

PITÄISIKÖ Suomen muuttaa asemoitumistaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Venäjän arvaamattoman toiminnan takia? Tähän kysymykseen etsitään vastausta, kun hallitus kirjoittaa kevään aikana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen avasi keskustelun keskiviikkona omakustannekirjallaan Ulkopolitiikasta. Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle aito vaihtoehto, jos tilanne Itämeren alueella vain kärjistyy. Vanhanen toivoo Venäjän ymmärtävän, että sen toiminta muuttaa suomalaisten suhtautumistapaa.

– Jos lähialueemme vakaus järkkyy Venäjän toimesta, kääntyy viisari täällä – ei Venäjän, vaan Naton suuntaan. Viimeisten vuosien politiikalla muualla Euroopassa Venäjä on laittanut liikkeelle pallon, joka pyörii, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhasen kantana kuitenkin on, että Suomen ja Ruotsin pitäisi pysyä sotilasliiton ulkopuolella, koska sillä tuettaisiin lähialueen vakautta ja ennakoitavuutta.

VAKAUDEN voi saavuttaa Vanhasen mukaan joko keskinäisellä luottamuksella tai voimatasapainolla. Nämä ovat hänen mukaansa vaihtoehdot myös silloin, kun Suomessa puhutaan turvallisuuspolitiikan peruslinjasta.

– Moni Suomessa miettii, mitä Venäjä saa ympäristössään tehdä, ennen kuin se johtaa meillä johtopäätökseen, että luottamus ei enää riitä. Se raja on tarkka kuin veteen piirretty, ja tulkitsijalla on nyt oltava kärsivällisyyttä.

Suomi ja Ruotsi ovat tiivistämässä puolustusyhteistyötään selkein askelin, mutta auttaisivatko maat toisiaan hädän hetkellä? Vanhanen varoittaa rakentamasta vääriä illuusioita. Vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö ei hänen mukaansa takaa sitä, että Ruotsi auttaisi Suomea tosipaikan tullen. Varmuuden saamiseksi maiden pitäisi solmia valtiosopimus puolustusliitosta. Kahden maan puolustusliitto ei kuitenkaan Vanhasen mielestä voi toimia, ellei mailla ole yhteistä ulkopolitiikkaa.

Tämä ei hänen mukaansa tarkoita sitä, ettei yhteistyötä kannattaisi syventää.

– Mitä parempaan ja tiiviimpään yhteistyöhön puolustusvoimamme kykenevät ja mitä paremmin niiden kulttuurit limittyvät keskenään, sitä varmemmaksi poliittinen ja sotilaallinen yhteistyömme kävisi kriisin sattuessa.

YHTEISTYÖ EU:n ja Ruotsin kanssa voi hänen mukaansa kehittyä vähitellen sellaiseen muotoon, jota on vielä vaikeaa ennustaa.

Vanhanen toivoo, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät vuoropuheluaan turvallisuuspolitiikasta. Maan keskustelua on tärkeää seurata, koska Ruotsissa porvaripuolueet ovat jo Nato-jäsenyyden kannalla.

– Allianssin uudesta kannasta seuraa, että Sdp:n kannan muutos riittää tästä eteenpäin todella dramaattiseen muutokseen Ruotsin asemoitumisessa.

MATTI Vanhasen mukaan tiivistyvä yhteistyö Ruotsin kanssa nousee varmasti esiin, kun Suomi valmistelee hävittäjäkauppaa.

– Mikäli ruotsalaisvalmisteiset hävittäjät vastaisivat tarpeitamme, jokainen osaa nähdä millaisia myönteisiä kehitysnäkymiä kauppa voisi avata ilmavoimiemme yhteistyössä. Päättäjät joutuvat ratkaisun tausta-arvioinnissa nojaamaan hyvin suppeaan joukkoon ilmasodankäynnin teknologian osaajia, Vanhanen kirjoittaa.

Suomen Ilmavoimien Hornetit korvataan ensi vuosikymmenellä.

Hornetien todennäköisinä seuraajina on pidetty Lockheed Martinin F-35:tä, Boeingin F/A-18 Super Hornetia, Saabin Jas Gripeniä, Dassaultin Rafalea tai Eurofighterin Typhoonia. Hankintapäätöksessä arvioidaan muun muassa koneiden suorituskykyä, niihin saatavia asejärjestelmiä ja järjestelmien yhteensopivuutta armeijan muuhun toimintaan.

KAUPPOJEN yhteydessä on mahdollista sopia myös vastakaupoista. Vanhasen mukaan Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyö puolustuksen alalla voisi parantaa koko alueen suorituskykyä.

– Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla, Vanhanen sanoo.

Edellytyksenä voisi hänen mukaansa kuitenkin olla, että Suomi saa huippulaatuista aseteknologiaa myös muualta.

Suomi ja Ruotsi voisivat kehittää yhteistyötään Vanhasen mukaan myös laivastojen hankinnoissa ja korjaustelakoissa.”

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1454398619452.html

 

3.2.2016: Matti Vanhanen väläyttää: Suomen ja Ruotsin ”valtioiden unioni”

“Ex-pääministeri, nykyinen hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen väläyttää Suomen ja Ruotsin valtioiden unionia tuoreessa omakustanteisessa kirjassaan ”Ulkopolitiikkaa”.

Vanhanen maalaa kirjassa kuvan Suomen ja Ruotsin asteittain tiivistyvästä yhteistyöstä, jota hän kuvaa evoluutioksi.

– Edustan sitä ajattelua, että sodan ja rauhan kysymyksissä on oltava äärimmäisen täsmällinen. Vapaaehtoisessa yhteistyössä Ruotsin kanssa me emme koskaan voi olla varmoja siitä, että naapurin voimavarat olisivat hädän hetkellä käytössämme.

– Puolustusliittoa koskeva valtiosopimus ratkaisisi tämän ongelman ja loisi tarvittavan automatiikan yhteisten resurssien käytölle.

– Kahden maan välinen puolustusliitto ei mielestäni voi olla toimiva eikä mahdollinen ilman yhteistä ulkopolitiikkaa – liiton olisi siis oltava valtioiden välinen aito unioni, Vanhanen kirjoittaa.

Hän toteaa, ettei usko unionin tällä hetkellä toteutuvan, mutta kokee tarpeelliseksi lisätä merkittävästikin yhteistyötä Ruotsin kanssa.

– Tämä yhteistyö kannattaa nähdä reittinä ja menetelmänä mahdollisesti syvempään ja sitovampaan yhteistyöhön, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhanen väläyttää kirjassa vielä toisen kerran sitä mahdollisuutta, että Suomi ja Ruotsi ovat tulevaisuudessa yhtä:

– Kun kansallisten rajojen merkitys tietyllä tavalla on koko ajan hälvenemässä tässä ihmisten maailmassa, ei pidä sulkea pois sitäkään skenaariota, että eräänä päivänä maidemme ulkopolitiikka ja puolustus olisivat jälleen yhtä kokonaisuutta.

– Näin ei käy nykysukupolven aikana, mutta on hyvä tiedostaa, että historia ei ole päättynyt.

Vanhanen korostaa kirjassaan useaan otteeseen, että ulkopolitiikassa ei ole hyvä jättäytyä yksin.

– Ruotsi on maa, joka lopulta on ainoa meille todella läheinen. Viron kanssa olemme lähentymässä, mutta vie pitkään yltää samaan tasoon, Vanhanen kirjoittaa.

Hornetille ruotsalainen seuraaja?

Vanhanen vihjailee, että yksi Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön muoto voi löytyä Suomen uudesta hävittäjävalinnasta.

Hankintapäätös on tarkoitus allekirjoittaa vuonna 2021 ja ensimmäiset Hornetit poistuvat käytöstä vuonna 2025.

– Mikäli ruotsalaisvalmisteiset hävittäjät vastaisivat tarpeitamme, jokainen osaa nähdä millaisia myönteisiä kehitysnäkymiä kauppa voisi avata ilmavoimiemme yhteistyössä, Vanhanen kirjoittaa.

– Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on linjannut, että hävittäjien valintaan liittyy väistämättä poliittinen ulottuvuus.

– Jos nyt valittaisiin jokin muu konetyyppi kuin amerikkalaisvalmisteinen F-35, olisi se poliittinen päätös ja kertoisi, että transatlanttisten suhteiden sijaan tukeudumme vaikkapa Ruotsiin, Niinistö kirjoitti maaliskuussa 2015.

– Tuleva hävittäjä on joko yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Rafale, ruotsalainen Jas 39 Gripen NG, amerikkalaisen Boeingin F-15 Eagle tai F-18 Super Hornet tai niin ikään amerikkalaisen Lockheed Martinin F-16 tai F-35. Hintahaitari liikkuu 5 ja 10 miljardin välillä, puolustusministeri kertoi joulukuussa.

Helmikuun alussa Niinistö linjasi blogissaan Vanhasen tavoin, että Ruotsin ja Suomen yhteistyö syvenee.

– Tulevaisuudessa puolustusliitto Suomen ja Ruotsin välillä ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta tällaisen valtiosopimustasolla sidotun kriisiyhteistyön saavuttaminen vie aikaa, ja olemme vasta yhteistyöpolun alussa, Niinistö kirjoitti.

”Tilanne huonompi ilman Schengeniä”

Matti Vanhasen mielestä myös koko EU:n kohdalla on nähtävissä samanlainen tiivistyvän yhteistyön kuvio kuin Suomen ja Ruotsin välillä. Syyrian kriisi on vahvistanut Vanhasen kantaa.

– Syyriassa tapahtunut puhuu EU:n ulkopolitiikan vahvistamisen puolesta. — Paradoksi tässä on, että eniten turvapaikkapolitiikkaa arvostelevat kannattavat heikompaa unionia, kun siirtolaiset samaan aikaan juuri hyödyntävät unionin heikkoutta ja hajanaisuutta. Monet ovat samassa yhteydessä vaatineet Schengen-järjestelmän alasajoa. Jos meillä ei olisi edes sen tuomaa viranomaisyhteistyötä ja rekisteritietojenvaihtoa, tilanne olisi paljon huonompi. Tällä kaikella yritän sanoa, että puolustuksemme eturintama kulkee ulkopolitiikassa – EU:n ulkopolitiikassa ja myös yhteisen turvapaikkapolitiikan vahvistamisessa, hän kirjoittaa.

Vaikka Vanhanen korostaa vakauden säilyttämistä erityisesti Itämeren alueella, hän ei sulje pois Nato-jäsenyyden hakemista.

– Minulle Nato-jäsenyyden hakeminen on kuitenkin aito vaihtoehto, jos vakauspolitiikka ei muiden käytöksestä johtuen onnistu.

– Jos lähialueemme vakaus järkkyy Venäjän toimesta, kääntyy viisari täällä – ei Venäjän, vaan Naton suuntaan, Vanhanen kirjoittaa.”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/170473-matti-vanhanen-valayttaa-suomen-ja-ruotsin-valtioiden-unioni