“Useat maat kiristävät kilvan ulkomaalaispolitiikkaansa, vaikka turvapaikanhakijoiden tulo Pohjois-Eurooppaan on hiipunut Balkanin pakolaisreitin sulkeuduttua. Pohjoismaat ovat tiukentajien joukossa, ja esimerkiksi Ruotsi on keskellä täyskäännöstä.
Tanskan Naestvediin on perustettu telttaleiri, joka arvostelijoiden mielestä on täysin tarpeeton.
Ruotsi
Turvapaikanhakijoita viime vuonna: 163 000
Ruotsin tuli viime vuonna eniten turvapaikanhakijoita suhteessa väkilukuun koko EU:ssa. Tämä on pakottanut ainakin tilapäiseen linjan muutokseen.
Heinäkuussa Ruotsissa astuu voimaan väliaikainen laki, joka kiristää turvapaikan ehtoja. Mikäli kyse on varsinaisesta pakolaisasemasta, oleskelulupa on voimassa kolme vuotta. Toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saa aluksi vain 13 kuukaudeksi. Tähän asti on myönnetty pysyviä oleskelulupia.
Runsaan vuoden oleskelulupa sulkee pois perheenyhdistämisen kokonaan, ja Ruotsin Punaisen Ristin mukaan perheenyhdistäminen lykkääntyy näissä tapauksissa ainakin kolmella vuodella.
Suuri osa Ruotsiin saapuneista syyrialaisista on saanut jäädä maahan juuri toissijaisen suojelun perusteella, koska he pakenevat sotaa ja konfliktia. Varsinaisen pakolaisaseman voi saada, jos kärsii henkilökohtaisesta vainosta.
Suomi
Turvapaikanhakijoita viime vuonna: 32 500
Eduskunta päätti kesäkuun puolivälissä tiukentaa perheenyhdistämisiä koskevia sääntöjä. Kahden lapsen ja puolison saamiseksi Suomeen perheenkokoajalle pitäisi jäädä verojen jälkeen 2600 euroa kuussa, mikä käytännössä pysäyttää suurimman osan perheenyhdistämisistä.
Maahanmuuttoviraston mukaan tuloraja on kuitenkin alhaisempi, eli noin 1700 euroa.
Turvapaikanhakija voi välttyä toimeentuloehdolta jos perheenyhdistämishakemus jätetään kolmen kuukauden sisällä turvapaikan saamisesta. Aikaraja on tiukka, koska jo pelkkien asiakirjojen hankkiminen voi olla hankalaa.
Tähän asti Suomi on lähtenyt siitä, että turvapaikan saaneen oleskelu on pysyvää. Hallituksen toimenpideohjelmassa halutaan siirtyä Ruotsin kaltaisiin määräaikaisiin oleskelulupiin.
Tanska
Turvapaikanhakijoita viime vuonna: 21 000
Tanska sai osakseen hurjaa arvostelua alkuvuonna. Osana ulkomaalaislain kiristyksiä määrättiin, että poliisi voi takavarikoida turvapaikanhakijoiden omaisuutta, jos sitä on yli 1300 euron arvosta.
Niin sanottua korulakia verrrattiin Tanskan ulkopuolella natsi-Saksan käytäntöihin. Tosin lakia ei Tanskan pakolaisavun tietojen mukaan ole sovellettu kertaakaan.
Tanska on myös majoittanut turvapaikanhakijoita muutamiin telttaleireihin, vaikka Punaisen Ristin mukaan muita tiloja olisi ollut. Hallituksen arvostelijoiden mielestä sekä “korulailla” että telttaleireillä on haluttu levittää viestiä turvapaikanhakijoille kolkoista oloista.
Tanskassa turvapaikan saa vain määräajaksi. Pakolaisaseman saanut voi jäädä maahan aluksi kahdeksi vuodeksi. Toissijaisen suojelun saanut pitää uusia oleskelulupansa jo vuoden päästä.
Toissijainen suojelu oikeuttaa perheenyhdistämiseen vasta kolmen vuoden jälkeen.
Norja
Turvapaikanhakijoita viime vuonna: 31 000
Norjassa osa kaikkein tiukimmista kiristysesityksistä kaatui Norjan parlamentissa, suurkäräjillä.
Norjakin vaikeuttaa perheenyhdistämisiä, mutta säännöt eivät ole yhtä tiukkoja kuin Suomessa.
Norjassa perheenkokoajalla pitäisi uusimpien sääntöjen mukaan olla verotettavaa tuloa noin 2500 euroa kuussa, mutta suurkäräjät vaatii hallitusta laskemaan tulorajaa.
Turvapaikan saanut voi välttyä tulorajoilta, jos hän anoo perheenyhdistämistä kolmen kuukauden kuluessa. Tähän voi saada kolme kuukautta lisäaikaa.
Aiemmin aikaraja oli vuosi.
Turvapaikka voidaan entistä helpommin jättää myöntämättä, jos hakija olisi pystynyt kotimaassaan siirtymään turvalliselle alueelle.
Norja voi poikkeustilanteissa myös käännyttää muiden Pohjoismaiden kautta tulleet turvapaikanhakijat jo rajalla.”