Ukrainan kriisi: Ainekset 3. maailmansotaan

“Ukrainan ulkoministeriö on kaivanut esiin liki 20 vuotta vanhan sopimuksen, jossa Venäjä, Yhdysvallat ja Britannia antavat turvallisuustakuut Ukrainalle. Britannian pääministeri John Major, Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin allekirjoittivat Budapestissa joulukuussa 1994 yhdessä Ukrainan presidentin Leonid Kutshman kanssa ydinsulkusopimuksen, jossa Ukraina luopui sille jääneistä Neuvostoliiton ydinaseista.
Ydinaseettomuuden ehdoksi Ukraina vaati turvallisuustakuut.
Sopimuksen mukaan Venäjä, USA ja Britannia takaavat Ukrainan itsenäisyyden ja sen rajojen muuttumattomuuden.
Sopijat lupasivat lisäksi, etteivät “koskaan käytä aseitaan Ukrainaa vastaan muuten kuin itsepuolustukseksi tai YK:n päätöksen seurauksensa”.
Ukraina kohdistaa nyt toiveet kansainvälisen yhteisön väliintuloon. “

 

 

24.8.2015: Venäjällä maalaillaan uhkakuvia Ukrainan suurhyökkäyksestä kapinallisalueelle

”Venäjän valtion kontrolloimassa mediassa on kerrottu Itä-Ukrainan separatistien tiedustelutiedoista, joiden mukaan Ukrainan armeija on ryhmittänyt sotajoukkoja ja raskasta kalustoa rajalinjan tuntumaan pian alkavaa hyökkäystä varten.

Samalla, kun Kiovassa on juhlittu Ukrainan itsenäisyyspäivää, on Moskovassa odotettu Ukrainan armeijan aloittavan suurhyökkäyksen itään.

Venäjän hallituksen äänitorvena tunnetun Rossijskaja gazeta -lehden tämänaamuinen kansijuttu kertoo Kiovan valmistelevan salamasotaa niin kutsuttuja Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltoja vastaan. Venäjän pääkanava Rossijan eilisiltaisessa uutislähetyksessä Donbassin alueelta raportoiva toimittaja uskoi viime viikoista tasaantuneiden taisteluiden enteilevän hiljaisuutta ennen suursotaa.

Myös muussa Venäjän mediassa on viime päivinä aktiivisesti uutisoitu Ukrainan valmistautuvan laajamittaiseen hyökkäykseen Itä-Ukrainassa. Tiedot ovat perustuneet niin venäläisten sotilasasiantuntijoiden kuin kapinallisjoukkojen edustajien haastatteluihin.

”Hyökkäys neljästä suunnasta”
Valtion omistama media on kapinallisten tiedustelutietoihin viitaten kertonut Ukrainan joukkojen valmistelevan hyökkäystä neljästä eri suunnasta. Separatistit väittävät ukrainalaisjoukkojen olevan valmiudessa Mariupolin, Donetskin, Artemivskin ja Luhanskin kaupunkien lähistöllä.

Rossijskaja gazetan mukaan Kiovan tavoitteena olisi iskeä kahdesta eri suunnasta toteuttavalla nopealla hyökkäyksellä kohti Venäjän rajalla sijaitsevaa Uspenkan taajamaa. Lisäksi Ukrainan armeijan väitetään suunnittelevan saartorengasta Donetskin ja Luhanskin kaupunkien ympärille.

Venäläismedian mukaan hyökkäyskäskyä odottaa yhteensä 90 000 sotilasta ja suuri määrä raskasta sotakalustoa kuten 450 panssarivaunua, viisi lyhyen kantaman ballistista ohjusta ja 230 raketinheitintä.

Mahdolliseksi hyökkäysajankohdaksi on ilmoitettu tänä päivänä vietettävä Ukrainan itsenäisyyspäivä tai lähipäivät. Tänään myös Ukrainan presidentti Petro Porošenko tapaa Berliinissä Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti François Hollanden.

Viime viikolla presidentti Vladimir Putin kertoi Venäjällä olevan todisteita siitä, että Ukrainan armeija keskittää joukkojaan rintamalinjalle. Samalla Putin syytti Kiovaa tilanteen kärjistymisestä Itä-Ukrainassa.

Veljeskansan kieltäminen kuohuttaa
Venäjällä on myös puhuttanut presidentti Petro Porošenkon itsenäisyyspäivän alla tapahtunut esiintyminen, jossa hän teki pesäeroa Ukrainan ja Venäjän kansojen välille.

Tavatessaan kansalaisjärjestöjen edustajia Porošenko sanoi, etteivät ukrainalaiset ja venäläiset ole sodan aikana veljeskansoja. Samalla hän huomautti, että yhtenäisen Ukrainan suuntana on Eurooppa Venäjän ollessa syvässä kriisissä.

Tänään myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kritisoi Porošenkon sanoja. Hänen mukaansa Ukrainan johdon yritys muuttaa ukrainalaisten geneettistä perimää ei tule onnistumaan. Presidentti Putin ilmoitti viimeksi viime viikolla uskovansa venäläisten ja ukrainalaisten olevan yhtä kansaa.

Venäjän valtionmedian Ukraina-uutisointia ovat sävyttäneet viime aikoina myös uutiset laajamittaisesta korruptiosta, voittamattomista talousongelmista ja maata uhkaavasta kaasukriisistä.”

http://yle.fi/uutiset/venajalla_maalaillaan_uhkakuvia_ukrainan_suurhyokkayksesta_kapinallisalueelle/8250409

 

9.7.2015: Amerikkalaiskenraali: ”Venäjä on USA:n suurin turvallisuusuhka”

”Yhdysvaltalainen kenraali Joseph Dunford on lausunut isoja sanoja Venäjästä.

Yhdysvaltalaiskenraali Joseph Dunford on julkisesti lausunut, että Venäjä muodostaa suurimman uhan Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle.

– Venäjä muodostaa suurimman uhan Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle ja sen käytös ei ole kaukana hälyttävästä, Dunford sanoi.

Dunford on tällä hetkellä Yhdysvaltain merijalkaväen komentaja. Hänet tullaan kuitenkin todennäköisesti pian nimittämään liittovaltion korkeimmaksi sotilasjohtajaksi.

Dunford sanoi Yhdysvaltain senaattoreille, että olisi Amerikan tulisi toimittaa Ukrainan armeijalle tappavia aseita avittamaan taistelua Venäjä-mielisiä kapinallisia vastaan.

– Ilman sellaista tukea he eivät pysty suojelemaan itseään Venäjän aggressiolta.

Dunfordin ehdotus sai tukea senaattorilta ja republikaanien entiseltä presidenttiehdokkaalta John McCainiltä. Hän sanoi, että Vladimir Putin jatkaa Euroopassa hyökkäystään Ukrainassa.

Dunford kuitenkin lisäsi, että Pentagonin olisi säilytettävä jonkinlaiset tehokkaat suhteet kahden armeijan välillä.

Kenraali sanoi, että Venäjä on ydinasevaltio, joka pystyy loukkaamaan Yhdysvaltain liittolaisten suvereniteettiä.

– Jos haluaa puhua maasta, joka voisi muodostaa uhan Yhdysvalloille, minun pitäisi osoittaa Venäjää.

Venäjän lisäksi Dunford nimesi Yhdysvaltain uhkakuviksi Kiinan, Pohjois-Korean ja islamilaisen valtion Isis-terroristit.

Jos Dunfordin nimitys menee läpi, hänestä tulee Yhdysvaltain presidentin ja puolustusministerin läheisin neuvonantaja sotilasasioissa.”

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1436415573086.html

 

1.5.2015: Ukraina pelkää Venäjän suurhyökkäystä voitonpäivän jälkeen

”Talous uhkaa romahtaa, hallitus toivoo lännestä tukea ja investointeja.

Taistelut Itä-Ukrainassa Donetskin ja Mariupolin kaupunkien lähistöllä ovat jatkuneet Minskin tulitaukosopimuksesta huolimatta. Ukrainan armeijan mukaan Venäjän-mieliset kapinalliset ovat iskeneet ukrainalaisjoukkojen asemiin kymmeniä kertoja muun muassa Grad-raketinheittimillä.

Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailijat raportoivat viime viikolla taistelujen kiihtymisestä. Ukrainan presidentti Petro Porošenko pelkää että tilanne kärjistyy uudelleen täysimittaiseksi sodaksi.

”Sota voi puhjeta milloin tahansa”, hän sanoi viime tiistaina Kiovassa kansainvälisessä tukikonferenssissa. ”Mutta olemme valmistautuneet kaikkeen. Me emme aio vetäytyä.”

Ukraina on pyytänyt alueelleen rauhanturvaajia sekä sotilasliitto Natolta että EU:lta. Pyyntöön ei ole kuitenkaan suostuttu. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk lupasi kuitenkin lähettää alueelle siviileistä koostuvan asiantuntijaryhmän arvioimaan tilannetta.

Porošenko ja pääministeri Arseni Jatsenjuk pyysivät konferenssissa länsimailta lisää tukea ja investointeja, jotta Ukraina saisi käännettyä sodan runteleman talouden kasvuun.

Noin neljännes Ukrainan raskaasta teollisudesta on tuhoutunut sodassa tai jäänyt kapinalisten hallitsemille alueille. Ukrainan talouden ennustetaan suoistuvan tänä vuonna noin 7,5 prosenttia samalla kun inflaatio uhkaa kiihtyä Maailmanpankin mukaan jopa 40 prosenttiin.

Heikentyvä talous on syönyt luottamusta maan johtoon. Noin 60 prosenttia väestöstä katsoo viime vuonna vapaissa vaaleissa presidentiksi valitun Porošenkon epäonnistuneen tehtävässään.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myöntänyt hallitukselle neljäksi vuodeksi 17,5 miljardin dollarin lainapaketin. EU on puolestaan luvannut tänä vuonna tukea runsaat kaksi miljardia euroa, mutta asiantuntijoiden mukaan Ukraina tarvitsisi jopa 40 miljardia välttääkseen romahduksen.

Myös presidentti Vladimir Putinin entinen talousneuvonantaja Andrei Illarionov uskoo, että Venäjän valmistautuu suurhyökkäykseen. Hän perustelee näkemystään sotilasmenojen kasvulla.

Illarionovin mukaan Venäjän kuukausittainen sotilasbudjetti muodosti viime vuoden helmi–huhtikuussa 6,7 prosenttia bruttokansantuotteesta ja lähes 28 prosenttia Venäjän budjetista.

Tilanne muuttui radikaalisti tämän vuoden tammi–helmikuussa. Illarionovin mukaan sotilasmenot paisuivat tuolloin 2,3-kertaiseksi viime kesään ja syksyyn verrattuna ja lähes yhdeksänkertaisiksi vuoteen 2000 verrattuna.

Ukrainan hallituksen joukot ja niitä tukevat vapaaehtoispataljoonat ovat taistelleet Venäjän-mieleisiä separatisteja vastaan Itä-Ukrainassa jo vuoden. Taisteluissa on kuollut yli 6 100 ihmistä.

Minskissä 12. helmikuuta solmittua tulitaukosopimusta on venytetty joka suuntaan, ja sen uskottavuus on romahtanut jo aikoja sitten. Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailijat ovat havainneet viime päivinä rajua tykkitulta muun muassa Donetskissa ja Širokinessa, joka sijaitsee Mariupolin itäpuolella. Kaupunki oli loppuviikosta edelleen Ukrainan hallituksen joukkojen hallinnassa.

Lehtitietojen mukaan Venäjän-mieliset separatistit ovat uhanneet hyökätä Mariupoliin toisen maailman sodan loppua juhlistavan voitonpäivän jälkeen. Voitonpäivää vietetään Venäjällä ja Ukrainassa runsaan viikon kuluttua 9. toukokuuta.

Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Venäjä on keskittänyt Itä-Ukrainaan ja Ukrainan rajan taakse valtavasti joukkoja. Amerikkalaisten mukaan separatisteilla on käytössään enemmän venäläistä tykistöä ja kranaatinheittimiä kuin kertaakaan viime elokuun jälkeen. Venäjä on tuonut etulinjaan myös Minskin sopimuksessa kiellettyjä ilmapuolustusjärjestelmiä.

Samaan aikaan Ukraina on kutsunut lisää miehiä aseisiin. Presidentti Porošenkon mukaan armeija on nyt selvästi paremmin varustautunut sotaan kuin vuosi sitten.”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/ukraina-pelkaa-venajan-suurhyokkaysta-voitonpaivan-jalkeen/?shared=79646-67085725-500

 

27.4.2015: Ukraina hakemassa tukea EU:lta – Itä-Ukrainassa leimahti taas

Eurooppa-neuvoston mukaan huippukokouksen pääaiheena on Minskin aseleposopimus, jonka tavoitteena oli lopettaa taistelut Itä-Ukrainassa. Tulitauko on osoittautunut hyvin hauraaksi. Etyjin tarkkailijoiden mukaan Itä-Ukrainassa lähellä Mariupolia kuultiin eilen kiivasta tulitusta. Sen kerrottiin olleen ankarinta sitten helmikuun puolivälin, jolloin taistelut alkoivat alueella.

Porosenkon edustajien mukaan Ukraina keskustelee EU:n kanssa mahdollisuudesta saada EU:n rauhanturvajoukkoja tarkkailemaan tulitaukoa Itä-Ukrainassa. EU-lähteiden mukaan asiaa tutkitaan, mutta Etyjin tarkkailijoiden korvaamiseen ei nähty olevan syytä.

EU:n johtajat kiirehtivät Ukrainan hallitusta korruption vastaisiin uudistuksiin vastineeksi tiivistyvistä siteistä EU:n kanssa. Porosenko sanoi Ukrainan tarvitsevan ensin lisää apua Itä-Ukrainan tilanteen vakauttamiseksi.

Ennen kokousta Poroshenko pyysi EU-johtajilta ”voimakasta signaalia” tuesta Ukrainalle ja sen eurooppalaiselle integroitumiselle.

Ukraina ja EU allekirjoittivat viime vuoden lopulla poliittista ja taloudellista yhteistyötä tiivistävän assosiaatiosopimuksen.”

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/ukraina-hakemassa-tukea-eulta-ita-ukrainassa-leimahti-taas/695665/

 

3.2.2015: Uusi raportti vaatii Yhdysvaltoja ja Natoa aseistamaan Ukrainaa – ”jos Venäjää ei pysäytetä…”

“Uusi raportti väittää, että jos Venäjä onnistuu Ukrainassa, seuraavaksi on Baltian maiden vuoro.

Yhdysvaltain ja Naton voimakkaampi puuttuminen Ukrainan sotaan on saanut jälleen lisää kannatusta. Ajatushautomo The Atlantic Councilin turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat julkaisseet maanantaina raportin Säilytetään Ukrainan itsenäisyys, estetään Venäjän hyökkäys, jossa vaaditaan ponnekkaasti, että Yhdysvaltain ja Naton pitää puuttua Ukrainan sotaan kovemmalla kädellä.

Raportin mukaan Moskova pyrkii jäädyttämään Itä-Ukrainan konfliktin, jotta se voi painostaa ja horjuttaa Ukrainan hallitusta. Samalla Venäjä ja sen tukemat kapinalliset voivat valmistella uutta suurhyökkäystä.

Kirjoittajat sanovat, että jos Venäjää ei pysäytetä nyt, hinta on tulevaisuudessa entistäkin korkeampi. Tavoitteessa onnistuminen voisi rohkaista Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ”suojelemaan etnisiä venäläisiä ja venäjänkielisiä muillakin naapurialueilla.” Esimerkkinä raportissa mainitaan Baltian maat, jotka kuuluvat sotilasliitto Natoon.

Asiantuntijat toteavat, että Ukrainan hallitusta on pakko tukea entistäkin enemmän sotilaallisesti, jotta Venäjän hyökkäyksen riskit ja kustannukset käyvät liian korkeiksi. Näin Putinin hallinto olisi halukkaampi hakemaan hyväksyttävää poliittista ratkaisua.

– Venäjän toiminta Ukrainassa ja sitä vastaan muodostavat suurimman uhan Euroopan turvallisuudelle yli 30 vuodessa. Lännellä on kyky pysäyttää Venäjä. Kysymys on siitä, onko sillä tahtoa, raportissa lukee.

Tappavia aseita ja entistä laajempaa tukea

Raportissa sanotaan, että Yhdysvaltain pitää antaa Ukrainalle tappavia aseita puolustustarkoituksiin. Erityisesti panssarintorjuntaohjuksia. Tappavan kaluston lisäksi Ukrainalle pitää toimittaa miehittämättömiä lennokkeja, ajoneuvoja, ilmatorjuntajärjestelmiä ja lääkintätarvikkeita.

Armeijalle pitää antaa taloudellista tukea miljardin dollarin edestä vuonna 2015 niin pian kuin mahdollista ja seuraavat miljardit vuosina 2016 ja 2017.

Kirjoittajat peräänkuuluttavat myös muiden Nato-maiden vastuuta. Erityisesti niiden jäsenmaiden, joilla on käytössään entisen Neuvostoliiton kalustoa, tulisi tarjota apua Ukrainalle. Kalusto on yhteensopivaa Ukrainan armeijan kanssa.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman hallinto on taipunut harkitsemaan Ukrainan aseistamista. Aiemmin Obama oli äärimmäisen haluton puuttumaan Ukrainan sotaan sotilaallisesti. Taustalla on mahdollisesti se, että Obama tuli aikanaan valituksi osin sen takia, että Yhdysvaltain sota Irakissa oli äärimmäisen epäsuosittu.

Raportti syyttää Putinia koko Ukrainan sodasta. Raportin mukaan kaikki sai alkunsa, kun Ukrainan entinen presidentti Viktor Janukovitsh ei suostunut Putinin painostuksesta kirjoittamaan sopimusta Euroopan unionin kanssa. Janukovitsh syöstiin vallasta, jonka jälkeen Venäjä valtasi Krimin ja yllytti tuellaan separatistit kapinaan Itä-Ukrainassa.

Raportti perustuu kymmeniin taustahaastatteluihin. Kirjoittajina on muun muassa Yhdysvaltain entinen varaulkoministeri Strobe Talbott ja Yhdysvaltain entisiä Ukrainan-suurlähettiläitä.

The Atlantic Council perustettiin toisen maailmansodan jälkeen tukemaan Pohjois-Amerikan ja Euroopan yhteistyötä. Se pitää päämajaansa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C:ssä.”

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1422933842124.html

 

3.2.2015: Eurooppa horjuu kuilun reunalla

“Ukrainan aseistaminen olisi hyvin vaarallinen ratkaisu, kirjoittaa IS:n ulkomaantoimittaja Jouko Juonala.

Yhdysvaltalaisten ajatushautomoiden raportti on merkittävä avaus keskustelussa, joka on kuplinut pinnan alla jo jonkin aikaa. Raportin mukaan sotilaallisesti alakynteen jäänyttä Ukrainaa pitää auttaa täydeksi sisällissodaksi kääntyvässä konfliktissa.

Tämän ajatuskulun mukaan tapahtumat taistelukentällä etenevät sitä vauhtia, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltain tähän saakka käyttämät keinot Venäjän painostamiseksi irrottautumaan sodasta eivät ole purreet.

– Ne (pakotteet) eivät ole saavuttaneet tärkeintä poliittista tavoitettaan: muutoksen aikaansaamista Venäjän Ukrainan-politiikkaan, raportti toteaa.

Sillä välin kun pakotteiden vaikutuksia odotellaan, vuotaa veri Donbassissa, ja Euroopan rajoja piirretään taas uudelleen. Ukraina taistelee itsenäisyydestään. Näin tilanne siis nähdään Atlantin toisella puolella.

Entä Baltian maat?

Raportin julkistamistilaisuudessa Washingtonissa käytettiin hälyttäviä puheenvuoroja myös Baltiasta – Venäjä saattaa uhata seuraavaksi Viron, Latvian ja Liettuan turvallisuutta, huolimatta siitä että ne ovat sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin jäseniä.

Tähän kaikki asiantuntijat eivät usko. Viime viikolla tapaamani Tarton yliopiston Baltian-politiikan professori Andres Kasekamp arvioi Venäjän uhkaa ja seuraavia siirtoja näin:

– En usko, että Baltian maat ovat vaarassa. On yksi mahdollinen maa, joka selkeästi saattaa olla seuraavana vuorossa, ja se on Moldova. Baltian maat voivat olla jossakin kohdassa jonoa, mutta en usko Putinin aikovan rakentaa uudelleen Neuvostoliiton imperiumia tai keisarillista Venäjää, Kasekamp sanoi.

– Putinin on opportunisti, joka etenee sinne, missä avautuu mahdollisuus toimia – sinne missä on heikkoutta. Baltian maat ovat Euroopan unionissa ja Natossa, ja se erottaa ne muista.

Amerikkalaistutkijoiden viesti Venäjän aikeista rakentaa Neuvostoliitto uudelleen on otettava vakavasti, mutta osittain se on nähtävä Yhdysvaltain sisäpoliittisena puheenvuorona. Ajatushautomoissa käytetään tarkoituksella äärimmäisen kovaa kieltä, jotta presidentti Barack Obaman hallinto ja Yhdysvaltain kansalaiset kääntäisivät huomionsa jälleen Eurooppaan ja Yhdysvaltain transatlanttisiin suhteisiin.

Oli miten oli, länsimaat ovat nyt hyvin vaikeiden ratkaisujen edessä. Ukrainan aseistaminen on hyvin vaarallinen tie, joka varmasti johtaa taistelujen kiihtymiseen ja koko sodan eskaloitumiseen. Venäjä saattaa katsoa sen oikeutukseksi lopettaa salailu ja lähteä Ukrainaan avoimesti, koko voimallaan. Se voisi olla uuden eurooppalaisen suursodan alku.”

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1422934242865.html

 

 

—–

 

30.8.2014: “Venäjä on käytännössä sodassa Eurooppaa vastaan”

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko:  “Tuhansia ulkomaalaisia joukkoja ja satoja ulkomaalaisia tankkeja on nyt Ukrainan alueella. Se on todella iso riski, ei vaan rauhalle ja vakaudell Ukrainassa, vaan rauhalle ja vakaudelle Euroopassa.”

Liettuan presidentti Dalla Grybauskaite: “Venäjä on avoimella ja suoralla sekaantumisella sotatilassa Ukrainaa vastaan. Venäjä on siis sodassa maata vastaan, joka haluaa olla läheisempi Euroopan kanssa. Se  tarkoittaa, että Venäjä on käytännössä sodassa Eurooppaa vastaan.”

 

 

11.8.2014: Ukraina: Venäjä on koonnut massiivisen sotavoiman maiden rajalle

“Ukrainan asevoimien edustaja kertoo, että Venäjä on sijoittanut 45 000 sotilasta maiden rajalle. Nato on arvioinut aiemmin, että sotilaita olisi noin 20 000.

Joukot on aseistettu panssarivaunuin, ohjusjärjestelmin, taistelulentokonein ja taisteluhelikopterein, Ukrainan asevoimien edustaja Andriy Lysenko sanoi maanantaina Kiovassa.

– Tänään kello 11 tilanne oli se, että Venäjän federaation asevoimilla ja sisäministeriön joukoilla oli noin 45 000 sotilasta keskistettynä raja-alueille, Lysenko sanoi.

Lysenkon mukaan lähelle rajaa on sijoitettu 160 panssarivaunua, 1360 panssaroitua ajoneuvoa, 390 kenttätykkiä ja jopa 150 Grad-raketinheitintä, 192 hävittäjälentokonetta ja 137 taisteluhelikopteria.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoi aiemmin päivällä, että hän pitää Venäjän sotilaallista väliintuloa Ukrainassa “hyvin todennäköisenä”. Väliintulo tehtäisiin “humanitaarisen operaation” varjolla, Rasmussen varoitti.”

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288724277546.html

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288724243321.html

 

4.5.2014: Itä-Ukraina on “pohjimmiltaan sodassa”

“– Idän tapahtumat eivät ole lyhyen aikajänteen asioita. Tämä on pohjimmiltaan sotaa, Krutov sanoi eilen lehdistötilaisuudessa. ”

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/05/04/ita-ukraina-on-pohjimmiltaan-sodassa/20146279/12

 

 

25.4.2014: Ukraina: Venäjä haluaa kolmatta maailmansotaa

”Pääministeri Jatsenjukin mukaan Venäjä syyllistyy rikokseen tukiessaan terroristeja Ukrainan maaperällä. Venäjän joukot ovat harjoituksissaan käyneet kilometrin päässä Ukrainan rajasta, mutta eivät ylittäneet sitä, ilmoittaa Ukrainan puolustusministeriö.

Samalla Ukrainan pääministeri on syyttänyt Venäjää yrityksestä aloittaa kolmas maailmansota miehittämällä Ukrainaa. Arseni Jatsenjukin mukaan Venäjä yrittää lietsoa Eurooppaan sotilaallista yhteenottoa.”

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288681418629.html

http://yle.fi/uutiset/lavrov_maidanin_protestileirin_tyhjentaminen_kynnyskysymys/7208242

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288681702128.html

 

 

Vastaa