12.7.2016: Konkurssin tehnyt maanviljelijä: “Ei olisi kannattanut uskoa pankkia”

“Miljoona litraa maitoa vuosittain tuottaneen Eero Vilokin tilan kohtaloksi koitui hänelle suositeltu laina, joka nosti tilan kulut mahdottomiksi hoitaa. Toistaiseksi konkurssiuutisia on tullut vielä maltillisesti, mutta jos tilanne jatkuu vielä pitkään, riskiryhmään tulee koko ajan lisää tiloja.

Jo pitkään jatkunut maatalousalan vaikea tilanne ajaa tiloja ahtaalle, ja tilakonkurssien arvioidaan lisääntyvän. Venäjä-pakotteet, maidon alentunut tuottajahinta ja EU-tukimaksujen viivästyminen ovat vaikeuttaneet maatilojen toimintaa.

Kiuruvedellä Marjopurjon tilaa pyörittävän Eero Vilokin talousvaikeudet alkoivat navettainvestoinnista lähes kymmenen vuotta sitten. Maatiloilla harvinainen korkojohdannainen laina ajoi yrittäjän ahtaalle, ja viime kuussa tuli konkurssi.

– Korkojohdannainen lisäsi korkoa hyvän matkaa yli viisi prosenttia, jolloin korko oli yhteensä yli seitsemän prosenttia. Korkojohdannaiseen meni yli 400 000 euroa, jolla ei lyhennetty velkaa ollenkaan. Lisäksi korkojohdannaisen purkaminen tuotti lisävelkaa 272 000 euroa. Olihan se aivan katastrofaalista.

Jälkikäteen Vilokki on miettinyt, että eri lainavaihtoehtoja olisi voinut tutkia itsekin tarkemmin.

– Mutta siinä oli isot peltojen laajentamiset samaan aikaan käsillä. Ja toisaalta pankista sanottiin, että tämä on teille ehdottomasti järkevä juttu ja kannattavaa ottaa. Ei olisi kannattanut uskoa pankkia, Vilokki huokaa.

Konkurssi voi viedä myös suvun talon
Suomen maidontuotannon merkittävimmällä alueella Pohjois-Savossa tilojen konkurssitilannetta seurataan huolestuneena. MTK Pohjos-Savon toiminnanjohtajan Jari Kauhasen mukaan toistaiseksi konkurssiuutisia on tullut vielä maltillisesti, mutta jos tilanne jatkuu vielä pitkään, riskiryhmään tulee koko ajan lisää tiloja.

Kiuruveden maaseutuasiamiehen Mari Tabellin mukaan konkurssien syitä on yhtä monta kuin on ihmisten tarinoitakin. Yksi ongelmatekijä ylitse muiden on maidon tuottajahinnan laskeminen.

– Maatalousyrittäjät eroavat muista yrittäjistä siinä, että heillä on vain yksi ainoa asiakas, eli he eivät ole vapaita yrittäjiä, kuten muilla aloilla. Kun kauppojen halpuutus lähti käyntiin, riski siirrettiin alkutuottajille. Maajussilla kustannusrakenne on kuitenkin ihan sama kuin ennenkin.

Konkurssin yhteydessä perhe voi ikävimmillään menettää myös kotinsa, joka on usein peräisin monen sukupolven takaa.

– Onneksi meillä on hyvä yrityssaneerauskulttuuri, ja suurin osa pääsee vuosien aikana tolpilleen.

Tilan toimintaa ei voi laittaa tauolle
Vilokin tila on tuottanut maitoa suomalaisille noin miljoona litraa vuodessa. Maatilansa toimintaa kolmannen polven viljelijä jatkaa niin kauan kunnes ostaja tilalle löytyy.

– Eihän eläimiä voi jättää hoitamatta. Peltotyötkin tehdään ihan niin kuin tähänkin asti.

Maaseutuasiamies Tabellin mukaan tilojen kauppa käy onneksi melko mallikkaasti.

– Aika hyvin tilat ovat menneet kaupaksi, myyntiajat eivät vielä ole kovin pitkiä. Mutta tietysti hinnan pitää olla kohdallaan, ja myös pankille tulee tappioita, jos liian halvalla myydään, Tabell muistuttaa.

Vilokin oma tulevaisuus on tässä vaiheessa täysin auki. Vuodet talousvaikeuksien alla ovat vieneet voimat täysin.

– Onneksi nämä ovat olleet asioita, joihin itse ei ole voinut vaikuttaa, joten ei syytä niin paljon itseään. Mutta ei tässä voi katsoa yhtä päivää edemmäs. Kaikki on vielä hämärän peitossa.”

http://yle.fi/uutiset/konkurssin_tehnyt_maanviljelija_ei_olisi_kannattanut_uskoa_pankkia/9020509