“Järistys tapahtui lähellä Ruotsin rannikkoa, mutta havaintoja siitä on tehty laajalla alueella Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Maanjäristys oli Suomen oloissa harvinaisen voimakas.
Perämerellä on tapahtunut maanjäristys lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, noin puolilta öin Suomen aikaa. Ilmatieteen laitos vahvistaa tiedon Helsingin yliopiston seismologian instituutilta saamansa tiedon perusteella. Ilmatieteen laitoksen saamien ensitietojen mukaan järistyksen voimakkuus oli 4,6 magnitudia.
Vaikka järistys ei ollut suuri, yhtä voimakkaita järistyksiä tapahtuu alueella harvoin.
– Käsittääkseni tämä järistys on harvinaisen voimakas, sanoi päivystävä meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta.
Myöhemmin yöllä Helsingin yliopiston seismologian instituutti vahvisti omassa tiedotteessaan, että Perämerellä on tapahtunut poikkeuksellisen voimakas maanjäristys. Sen voimakkuudeksi ilmoitetaan 4,1 Richterin asteikolla.
Maanjäristyksestä tehtiin havaintoja laajalla alueella Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa. Twitterissä tapahtuma aiheutti vilkasta päivitystä. Monet oululaiset kertoivat kuulleensa muun muassa jyrinää ja tunteneensa jopa tärinää. Järistys tuntui selvästi myös muun muassa Kemissä.
– Järistys ei ole aiheuttanut tehtäviä, eikä sen johdosta ole tullut ilmoituksiakaan, sanoi Oulun päivystävä palomestari Marko Hottinen yöllä.
Reaaliajassa maanjäristyksiä seuraava EMSC twittaa, että järistys olisi ollut 4,6 magnitudi-asteikolla. Järistys olisi tapahtunut merellä, noin 54 kilometriä Luulajasta ja 45 kilometriä Raahesta.
Aiheesta kirjoittaa myös esimerkiksi SVT sekä Norrbottens Kuriren.”
http://yle.fi/uutiset/harvinaisen_voimakas_maanjaristys_peramerella/8756449
20.3.2016: Maanjäristys herätti Pohjois-Suomessa: Talo natisi, huonekalut paukkuivat
“Perämerellä sunnuntain vastaisena yönä iskenyt, Suomen oloissa harvinaisen voimakas maanjäristys herätti pohjoissuomalaiset ihmettelemään tapahtunutta. Sosiaalisessa mediassa ja Ylelle tulleissa palautteissa kerrotaan järistyksen tuntuneen paitsi rannikolla myös esimerkiksi Rovaniemellä ja Puolangalla saakka. Osa nukkui onnensa ohi, osa havahtui talon tärinään tai huonekalujen kolinaan.
Järistyksen keskipiste oli Perämerellä.”
20.3.2016: Tutkija: Järistyksen voima todella harvinainen Suomessa
“Perämerellä viime yönä sattunutta maanjäristystä voimakkaammin on Suomessa järissyt viimeksi vuonna 1898 Torniossa. Seismologin mukaan ennätysjäristys ei vaikuta Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamiseen.
Suomessa tapahtuu joka vuosi 10–20 järistystä. Seismologian instituutin johtaja Annakaisa Korja kertoo, että myöhään lauantai-iltana Perämerellä tapahtunut iso järistys on kuitenkin todellinen harvinaisuus.
– Viimeksi Kuusamossa on tapahtunut iso, 3,5:n järistys vuonna 2000, Korja muistelee.
Myös Lappajärvellä oli vuonna 1979 Richterin asteikolla 3,8:n järistys. Muita Suomen mittakaavassa isoja järistyksiä ei viime aikoina ole ollut.
Yli neljän järistystä joutuu kaivamaan kauempaa historiasta. Vuonna 1898 Torniossa oli voimakkuudeltaan peräti 4,7:n järistys.
Järistyksen vaikutukset pieniä
Korjan mukaan eilisen järistyksen yhteydessä on voitu havaita tärinää mutta ei sen isompaa. Mitään vaurioita järistys ei ole voinut aiheuttaa. Järistyksen voimakkuutta on pienentänyt sen sijainti kaukana manneralueelta.
Vaikka 4,1:n järistys on suomalaisittain suuri, on se maailman mittakaavassa hyvin pieni.
– Jos se ei tapahdu maalla, niin ei sillä ole suoranaisia vaikutuksia, Korja arvioi.
Suomessa järistykset johtuvat yleensä Atlantin leviämisestä.
– Yleensä järistykset alueellamme johtuvat siitä, että Atlantin keskiselänne leviää. Se aiheuttaa jännityskentän tälle alueelle. Toinen jännityskenttää aiheuttava syy on maan nousu tällä alueella. Nämä aiheuttavat sen, että jännitys kertyy ja se purkautuu valmiita, olemassaolovia siirroksia pitkin, Korja selittää.
Ei muutoksia Pyhäjoen ydinvoimalan riskianalyysiin
Ydinvoimalan rakentamista pohjustavat maansiirtotyöt etenevät parhaillaan vauhdilla Perämeren alueella sijaitsevalla Hanhikiven niemellä. Korja ei usko lauantain ennätysjäristyksen vaikuttavan Pyhäjoen ydinvoimalan rakennustöihin.
– Tälle ydinvoimalallehan on tehty seisminen riskianalyysi, jossa on otettu huomioon kaikki jo olemassa olevat järistykset. Myös muun muassa Tornion 4,7:n järistys on otettu huomioon tässä riskianalyysissä, Korja kertoo.
Lopulliset johtopäätökset ydinvoimalan turvallisuudesta vetää säteily- ja ydinturvallisuutta valvova STUK. Seisminen riski huomioidaan voimalan rakennusmääräyksessä.”
http://yle.fi/uutiset/tutkija_jaristyksen_voima_todella_harvinainen_suomessa/8756645