“Vladimir Putin teki myöhään maanantai-iltana jälleen kerran sen, minkä hän osaa kenties kaikista parhaiten – pääsi yllättämään täydellisesti maailman johtajat ja analyytikot määräämällä Venäjän ”pääjoukot” vetäytymään pois Syyriasta, Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa.
Tiistaina Venäjä ryhtyikin jo näyttävästi tuumasta toimeen, ja kotiin lennätettiin ensimmäiset Suhoi Su-34 -hävittäjät.
Mutta onko kyseessä pikemminkin ovela retorinen ilmoitus vai todellinen käänne – se jää nähtäväksi, sillä Venäjä jatkaa joka tapauksessa läsnäoloaan Latakian lentotukikohdassaan ja Tartusin laivastotukikohdassaan Syyriassa.
Mutta miksi Vladimir Putin teki vetäytymisilmoituksensa juuri nyt? Seuraavassa on listattuna muutamia mahdollisia syitä.
1) Putin säilyttää ensiaskeleen edun
Kun Putin ilmoitti Syyrian ilmaiskujen aloittamisesta viime syyskuun lopussa, hän onnistui myös tuolloin yllättämään maailman. Samalla hän lupasi omalle kansalleen, ettei Venäjä aio sukeltaa ”päätään myöten” Syyrian sotaan.
Venäläisviranomaiset arvioivat sen jälkeen, että Putinin salamaoperaatio kestäisi ehkä muutamia kuukausia, mutta nyt tuosta hetkestä on mennyt jo viisi ja puoli kuukautta. Niinpä alkoi olla siis jo korkea aika etsiä hetki, jolloin vetäytymisen voisi tehdä niin, ettei se näyttäisi ainakaan missään pakkoraossa tehdyltä.
Sotilashelikopteri kuvattiin Venäjän tukikohdassa Latakiassa 16. helmikuuta.
Sotilashelikopteri kuvattiin Venäjän tukikohdassa Latakiassa 16. helmikuuta. (KUVA: LK / AFP)
Jos Kremlin ja Venäjän median tietoja on uskominen, Putin teki vetäytymispäätöksen yksin, neuvottelematta siitä etukäteen kenenkään kanssa. Syyrian johtajalle Bashar al-Assadille Putin sentään soitti päätöksestään hieman etukäteen, mutta Yhdysvaltain presidentti Barack Obama joutui tyytymään siihen, että Putin suvaitsi soittaa hänelle vasta julkisen ilmoituksensa jälkeen.
Tällä kaikella Putin pitää yllä imagoaan yllätysten miehenä, jonka seuraavaa siirtoa ei tiedä kukaan. Yksi kiistaton voitto on siis jo se, että parhaillaan ympäri maailmaa pohditaan, mitä Putin tekee seuraavaksi.
2) Sota alkoi käydä liian kalliiksi
Kun Putin aloitti Syyrian ilmaiskut, öljyn hinta oli noin 50 dollaria barrelilta. Tällä hetkellä hinta pyörii 40 dollarin tuntumassa, mutta se ehti käydä jo alle 30 dollarin.
Venäjän sotaoperaation tarkkaa hintaa ei tiedetä, mutta Forbes-lehden arvion mukaan rahaa on palanut Syyrian taivaalle tähän mennessä noin 700 miljoonaa dollaria eli noin 630 miljoonaa euroa.
Vaikka Putinin hallinto on tähän mennessä osoittanut, että se tinkii mieluummin kaikesta muusta kuin sotilasmenoistaan, Syyrian iskujen hintalapun kipukynnys lienee kohta käsillä.
Lisäksi Venäjän taloutta painavat Krimin valtauksen jälkeen säädetyt talouspakotteet ja Venäjän lännelle asettamat vastapakotteet, joiden todellinen kerrannaisvaikutus on alkanut tuntua vasta viime aikoina.
3) Putinin sotasuosio hupeni pian
Kun Putin aloitti Syyrian ilmaiskut, se lisäsi aluksi hänen omaa suosiotaan Venäjällä samaan tapaan kuin Krimin valloitus keväällä 2014. Mielipidemittauksissa Putinin suosion kerrottiin lähentelevän Syyrian operaation alussa 90 prosenttia, mutta nyt luku on laskenut jo 80 prosentin tuntumaan.
Vaikka Venäjän mielipidetutkimusten tuloksia ei voi pitää missään nimessä täysin aitoina, ne kertovat ainakin siitä, että suunta on alaspäin eikä edes Kremlillä riitä kanttia yrittää muuta väittää. Ja vaikka ulospäin saattaakin vaikuttaa siltä, ettei Kreml välitä lainkaan tavallisten kansalaisten mielipiteistä, totuus on kuitenkin se, että jo KGB seurasi tarkkaan kansan mielialoja vaikkei tuloksista julkisesti raportoitukaan.
Syyrian operaation pitkittyessä yhä useampi venäläinen on kysellyt, mitä järkeä Venäjän on olla mukana sodassa Lähi-idän ”islamilaisella maaperällä”, jossa voitot ovat paljon tiukemmassa kuin vaikkapa Krimin ”maanmiehiä” suojellessa. Venäläisille Syyria ei ole myöskään symbolisesti sama kuin Krim.
Kriitikot ovat muistutelleet myös mieliin Neuvostoliiton sotaretkeä Afganistaniin 1979–89, mikä epäonnistui pahoin ja vaikutti osaltaan koko Neuvostoliiton hajoamiseen.
4) Pelättiin sotaa Turkin kanssa
Melko pian Syyrian-operaation jälkeen Venäjä ajautui Turkin kanssa kahnaukseen, jonka on povattu voivan laajentua jopa maiden keskinäiseksi sotilaalliseksi konfliktiksi.
Venäjä härnäsi Turkin ilmatilaa sotilaskoneillaan, ja Turkki vastasi marraskuussa pudottamalla alas venäläisen rynnäkkökoneen, mikä johti puolestaan Putinin käynnistämiin ankariin taloudellisiin kostotoimiin Turkkia vastaan. Siitä lähtien kierrokset maiden välillä ovat käyneet niin kuumina, että Venäjän mediassa on esitelty jo pitkään erilaisia Turkki-sodan teorioita.
Ilmaiskuillaan Venäjä on auttanut Syyrian johtajaa al-Assadia vahvistamaan asemiaan kapinallisia vastaan, mutta esimerkiksi strategisesti tärkeän Aleppon kohtalo Turkin rajalla on vielä auki.
– Tämän jälkeen meidän joukkojemme ei tarvitse enää osallistua al-Assadin suuroperaatioihin, kuten Aleppon valtaamiseen. Se olisi voinut johtaa sodan laajenemiseen ja Turkin sekä muiden maiden mukaantuloon, venäläinen politologi Aleksei Makarkin listasi vetäytymisen etuja Moskovski Komsomoletsissa.
5) Painostaako Putin nyt al-Assadia?
Venäjän ilmiselvä päätavoite Syyriassa on koko ajan ollut presidentti Bashar al-Assadin tukeminen ja vallan pönkittäminen, vaikka maailmalle Venäjä markkinoi operaatiotaan mieluummin terrorijärjestö ISISin vastaisena iskuna.
Viime aikoina on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, etteivät Venäjän ja al-Assadin välit ole silti aivan niin lämpimät ja että Venäjälle saattaisi sopia hänen väistymisensä syrjään vaikkapa tietyn siirtymäkauden jälkeen.
Viime aikoina on alkanut vaikuttaa siltä, etteivät Syyrian presidentin Bashar al-Assadin ja Venäjän välit ehkä olekaan niin lämpimät kuin on luultu.
Maanantaina Genevessä alkoivat Syyrian rauhanneuvottelut, joissa on ensi kertaa kunnianhimoisena tavoitteena käsitellä myös maan uutta mahdollista hallintomuotoa ja presidentinvaaleja. Niinpä yksi teoria onkin, että vetäytymiskäsky on itse asiassa Putinin viesti liittolaiselleen siitä, että tämän täytyy vihdoin taipua oikeasti etsimään kompromissia.
– Putinin on pakko tehdä muutakin kuin käskeä al-Assadia etsimään rauhaa. Putinin täytyy pakottaa hänet siihen. Vetäessään merkittävän määrän sotavoimaansa pois Venäjä tekee al-Assadista heikomman ja tekee neuvotteluvaihtoehdosta siten hänelle houkuttelevamman, analysoi esimerkiksi Max Fisher Vox.com-uutissivustolla.
5) Venäjä pääsi takaisin neuvottelupöytiin
Krimin valtauksen jälkeen Venäjä oli jonkin aikaa tilanteessa, jossa kukaan ei halunnut olla sen kanssa tekemisissä sen paremmin Yhdysvalloista kuin Euroopastakaan.
Joidenkin arvioiden mukaan Putin jopa toivoi, että julistamalla Syyriassa ”yhteisen sodan ISISiä vastaan” Venäjä varmistaisi pian sen, että länsi luopuisi samalla myös Krimin kaappauksen jälkeen säädetyistä pakotteista.
Länsi on kuitenkin pitänyt Syyrian ja Ukrainan tapahtumat tarkasti erossa toisistaan, sillä Itä-Ukrainan sodan lopputuloskin on vielä täysin avoinna. Syyria on tuonut myös lisää jännitteitä Venäjän ja lännen suhteisiin, sillä Venäjän on epäilty lietsovan tahallaan pakolaisaaltoa kohti Eurooppaa eikä ISIS ole ollut sen pääkohde.
Siinä mielessä Syyria on kuitenkin ollut Putinille jo menestys, että sen ansiosta Venäjää on jälleen kuunneltava maailmalla aivan toisella tavalla muissakin kuin pelkissä Syyria-neuvotteluissa.
6) Vaarana konfliktin laajeneminen Venäjälle
Yksi syy Putinin haluun vetäytyä Syyriasta saattaa olla se, että vaarana on Venäjän oman sisäisen muslimiväestön nouseminen Kremliä vastaan.
Pääministeri Dmitri Medvedev selitti helmikuussa Münchenissä, että Venäjän oli aloitettava operaatio, koska maa halusi tuhota entisestä Neuvostoliitosta ja Venäjältä ISISiin lähteneitä taistelijoita.
Tiettävästi operaatiolla on kuitenkin ollut kahtalainen vaikutus: vaikka joitakin venäläisperäisiä terroristeja on tuhottu Syyriassa, uusia vapaaehtoisia on lähtenyt ISISiin sitäkin tiheämpään tahtiin.
Tilanteen herkkyyttä kuvastaa tuore tapahtumasarja, joka alkoi, kun mielenterveysongelmista kärsinyt uzbekistanilainen lastenhoitaja surmasi Moskovassa nelivuotiaan pikkutytön ja ilmaantui sen jälkeen metroaseman edustalle mukanaan lapsen irtileikattu pää. Venäjän valtiollinen televisio otti välittömästi käyttöön tiukan sensuurin ja vaikeni tapauksesta.
Tämän jälkeen venäjänkieliseen internetiin ilmaantui kuitenkin uutisia, joiden mukaan lastenhoitaja oli selittänyt tekonsa olevan ”kosto Putinin pommituksille Syyriassa”. Tuoreimman ilmoituksen mukaan naisen toimista ei ole kuitenkaan löytynyt mitään ”yhteyttä äärijärjestöihin”, vaan hän on Venäjän viranomaisten mukaan yksinkertaisesti vain skitsofreenikko.
7) Venäjän sotateollisuus sai mainoksensa
Syy vetäytymiseen saattaa löytyä myös siitä, että operaatio on jo palvellut tietynlaisena Venäjän sotamahdin mainoslauseena.
Tämän jälkeen maailmalle on selvää, että halutessaan Venäjä voi käynnistään nopeasti sotilasoperaation ja sillä on siihen sekä pystyvää henkilökuntaa että kalustoa. Syyriassa on myös esitelty Venäjän uusinta sotatekniikkaa, jolle saattaa tämän jälkeen olla aivan uudenlainen kysyntä maailman asemarkkinoilla.”
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001138939.html