“EU-johtajat pääsivät myöhään perjantaina yhteisymmärrykseen paremmista jäsenehdoista Britannialle. Maalla on silti edessään kansanäänestys EU:ssa pysymisestä.
Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite ilmoitti myöhään illalla Twitterissä EU-maiden päässeen sopuun Britannian vaatimista paremmista EU-jäsenyysehdoista.
– Sopimus on tehty. Draama on ohi, Grybauskaite twiittasi noin yhdentoista aikaan illalla. ”
“Yksimieliseen sopimukseen päästiin kaksi päivää ja yötä kestäneen neuvottelumaratonin jälkeen. Britannian pääministeri David Cameron on vaatinut muutoksia Euroopan unionin toimintaan ja erityisesti Ison-Britannian rooliin EU:ssa.
Britannia on väläytellyt, että maa irtautuisi kokonaan EU:sta. Sovun myötä tilanne on kuitenkin rauhoittunut, ja Britannian pysyminen unionissa näyttää nyt todennäköisemmältä kuin vuorokausi sitten.
– Olen neuvotellut sopimuksen, joka antaa Britannialle erikoisaseman EU:ssa, Cameron kirjoitti Twitterissä varhain lauantaina. Jos twiitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
I have negotiated a deal to give the UK special status in the EU. I will be recommending it to Cabinet tomorrow. Press conference shortly.
— David Cameron (@David_Cameron) 19. helmikuuta 2016
Saksan liittokansleri Angela Merkel kuvaili yöllä sopua reiluksi kompromissiksi. Aiemmin Merkel totesi, että Saksan näkökulmasta on tärkeää, että Britannia pysyisi osana EU:ta.
– Tietysti se on lopulta Britannian kansalaisten päätös, Merkel totesi Brysselissä.
Britannia saa rajata sosiaalitukia
Sopimuksen sisällöstä kerrottiin yöllä, että Britannia saa haluamansa oikeuden rajata muualta EU:sta tulevien työntekijöiden sosiaalitukia. Mekanismin aikaraja on 7 vuotta. Juuri tämä kysymys herätti eniten kiistaa viime metreillä.
Kyseessä on kompromissi, sillä David Cameron tavoitteli pidempää ajanjaksoa. Puola taas yritti painaa kestoa mahdollisimman alas, sillä se pitää mekanismia syrjivänä. Britanniassa on paljon Puolasta muuttaneita työntekijöitä.
Britannia voi vastedes rajoittaa myös toiseen EU-maahan maksettavia lapsilisiä. Oikeus koskee muitakin jäsenmaita. Lapsilisät sidotaan lapsen asuinmaan elinkustannuksiin. Tämä oli toinen neuvotteluja jäytävä kiistakysymys.
Britannia sai myös lupauksen siitä, että sen ei tarvitse olla mukana EU:n yhteistyön ytimessä. Lisäksi maa voi vastedes nostaa paremmin esiin huoliaan, jotka liittyvät euroalueen tekemiin päätöksiin.
Suomen pääministeri Juha Sipilä arvioi yöllä STT:lle, että Cameronin viittaama “erityiskohtelu” liittyy lähinnä näihin kysymyksiin. Toisin kuin sosiaalitukia koskevat asiat, ne eivät edellytä lainsäädäntömuutoksia. Kyseessä on ennemmin poliittinen viesti, jolla pyritään piirtämään euron ja Schengenin ulkopuoliselle maalle selvemmin paikka osana unionia.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kommentoi kuitenkin, että sopu ei anna Britannialle veto-oikeutta euroaluetta koskeviin päätöksiin. Ranskan presidentti Francois Hollande kommentoi sovun sisältöä sanomalla, että se ei anna Britannialle mitään erioikeuksia.
Kansanäänestys vielä edessä
David Cameron voitti vuoden 2015 vaalit lupaamalla, että hän järjestää kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä.
Cameron antoi lupauksessaan aikatauluksi, että äänestys tulee tapahtumaan viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.
Sovun uskotaan vauhdittavan kansanäänestystä. Asiantuntijat ovat arvelleet, että äänestys voisi tapahtua jo kesäkuussa 2016 ja myös Cameronin kerrotaan toivovan kansanäänestystä mahdollisimman nopeasti.
Sovitaan Euroopan unionissa mitä tahansa, Britannian EU-jäsenyyden kohtalo ratkeaa vasta kansanäänestyksessä. Juha Sipilä pelkäsi jo ennen neuvottelujen alkua, ettei Cameron saa myytyä EU:n kanssa neuvoteltua sopimusta briteille, vaan kansanäänestyksessä vaikuttavat muut tekijät.
– Nyt on pääpaino siinä, että kyllä-kampanja menestyy Britanniassa. Sitä me kaikki toivotimme Cameronille. Varmasti tulee tasainen taisto, Sipilä sanoi yöllä STT:lle.”
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001122642.html