“Vasemmistoliiton Arhinmäki ja Kyllönen kysyvät: ”Katainen, miksi estitte kansalaisaloitteen?
Suuri joukko eurooppalaisia on päättänyt tehdä aloitteen Euroopan unionin ja Kanadan sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppaneuvotteluiden keskeyttämisestä. EU:n komissio kuitenkin päätti 10. syyskuuta estää nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen.
– Komissiolla oli sääntöjen mukaan mahdollisuus sensuroida ennakkoon nimien keräys kansalaisaloitteeseen. Samalla se kuitenkin lähetti vahvan demokratian vastaisen viestin – salassa käydyistä neuvotteluista ei jatkossakaan haluta kansalaiskeskustelua, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki toteaa.
– Kataisella ja muulla komissiolla on nyt selityksen paikka, miksi he haluavat estää keskustelua ja jatkaa sopimuksen valmistelemista salassa.
Hyödyttäisi suuryrityksiä
Eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa miljoona eurooppalaista vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita voi nostaa ihmisille tärkeä asian komission käsittelyyn. Päätösvalta jatkokäsittelystä säilyy komissiolla, joten aloitteen tärkein merkitys on ihmisten aktivointi demokraattiseen päätöksentekoon osallistumiseen.
Euroopan Parlamentin Vasemmistoryhmä tuomitsi komission toimet. Parlamentin jäsen Merja Kyllönen vaatii neuvotteluiden keskeyttämistä ja asioiden julkista käsittelyä.
– Sopimus hyödyttää lähinnä suurimpia yrityksiä ja heikentää valtioiden mahdollisuuksia suojella työntekijöitä, ympäristöä ja julkisia palveluita. Mahdolliset hyödyt ovat kyseenalaisia ja optimistisimmissakin arvioissa mitättömiä, kun niitä vertaa sopimuksen tuomiin uhkiin, kuten demokraattisen päätöksenteon alistamista ulkopuoliselle välimiesoikeudelle, Kyllönen sanoo.
Juomavedet kaivostoimintaan
Euroopan parlamentti käsittelee kauppasopimusta Kanadan kanssa tiistaina 16. syyskuuta.
Arhinmäki ja Kyllönen arvioviat yhteisessä tiedotteessaan, että sopimukseen sisältyvä investointisuoja veisi Euroopalta päätösvallan omiin asioihinsa.
– Suuryritykset ovat jo nykyisin osoittaneet haastavansa valtioita oikeuteen, mikäli ne tekevät päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa yritysten edun kanssa, tiedotteessa todetaan.
– Esimerkiksi ruotsalainen Vattenfall haastoi Saksan oikeuteen ydinvoiman alasajon vuoksi. Yhdysvaltalainen Lone Pine haastoi Kanadan, jotta voisi käyttää ympäristölle tuhoisaa vesisärötystä. Australialainen Oceanagold haastoi El Salvadorin, koska se halusi käyttää maan juomavedet kaivostoimintaansa. Lista yrityksistä estää kansalaisten ja ympäristön suojeleminen on pitkä, eikä komissiolla ole eurooppalaisilta lupaa kaventaa demokraattista päätöksentekoa voitontavoittelun kustannuksella.”
15.9.2014: Miten EU voi torpata asiallisen kansalaisaloitteen?
“EU hylkäsi vapaakauppasopimuksia koskevan kansalaisaloitteen teknisillä perusteilla.
Vasemmisto paheksuu sitä, että Euroopan unionin komissio torppasi viime viikolla nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen, joka olisi vaatinut EU:n ja Yhdysvaltojen (TTIP) sekä EU:n ja Kanadan välisten kauppaneuvotteluiden (CETA) keskeyttämistä.
Kansalaisaloite on vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen mukanaan tuoma väline, jonka tarkoitus on aktivoida kansalaisia poliittiseen aloitteellisuuteen. Miten komissio siis voi torpata kansalaisaloitteen jo siinä vaiheessa, kun sitä vasta pyydetään virallisesti rekisteröitäväksi nimien keräämistä varten?
Hylkääminen mahdollista
Komissiolla on sinänsä oikeus hylätä kansalaisaloitteita jo rekisteröintivaiheessa. Hylkäämisperusteet ovat toisaalta teknisiä, jolloin lähinnä pyritään estämään aloitteet, jotka menevät komission valtuuksien ulkopuolelle.
Toinen ryhmä perusteluita tähtää ”sopimattomien” aloitteiden tien katkaisemiseen. Kansalaisaloitekäytäntöä luotaessa tällä ajateltiin esimerkiksi äärioikeiston mahdollisesti masinoimia rasistisia kansalaisaloitteita.
Komissio rekisteröi kansalaisaloite-ehdotuksen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröintiä on pyydetty, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
”Kansalaistoimikunta on perustettu ja yhteyshenkilöt nimetty.
Ehdotettu kansalaisaloite ei ylitä komission toimivaltaa tehdä ehdotus unionin säädökseksi, jolla sovelletaan perussopimuksia.
Ehdotettu kansalaisaloite ei ole oikeuden väärinkäyttöä, aiheeton tai haitantekotarkoituksessa tehty.
Ehdotettu aloite ei ole Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa esitettyjen EU:n arvojen vastainen” (tekstilainaus EU:n viralliselta nettisivulta).
”Aloite tuli liian aikaisin”
Kauppaneuvotteluja koskevaa kansalaisaloitetta tuskin voi hylätä sopimattomuusperusteluilla. Komission viime keskiviikkona antamassa hylkäävässä päätöksessä perustelu onkin tekninen.
Komission mukaan ehdotettu kansalaisaloite rikkoo listassa toisena olevaa periaatetta eli se ”ylittää selvästi komission toimivallan tehdä ehdotus unionin säädökseksi, jolla sovelletaan perussopimuksia” (virallinen suomenkielinen teksti).
Tarkemmat perustelut löytyvät laajemmasta englanninkielisestä vastauksesta. Komission mukaan kansalaisaloitteet eivät voi kohdistua sellaisiin EU:n neuvoston päätöksiin, jotka vasta valtuuttavat kansainvälisten neuvottelujen aloittamisen tai aloittamatta jättämisen.
Toisin sanoen – komissio selventää – kansalaisaloitteen voi kansainvälisten sopimusten tapauksessa tehdä vasta sopimuksen allekirjoittamista ja solmimista koskevista Eurooppa-neuvoston tekemistä päätöksistä.
Ei velvoita komissiota
Käytännössä komission päätös tarkoittaa sitä, että neuvotteluja laajoista kauppasopimuksista voi jatkaa suljettujen ovien takana. Niihin voi kansalaisaloitteella vaikuttaa vasta sitten, kun ”on jo myöhäistä vaikuttaa” – kuten oletettavasti todetaan siinä vaiheessa.
Vaikka kansalaisaloite olisi rekisteröity ja se olisi kerännyt vaadittavat vähintään miljoona allekirjoitusta, se ei sinänsä velvoita komissiota mihinkään. Komissio voi vapaasti päättää, lähteekö se viemään aloitetta eteenpäin EU:n lainsäädäntöön.
EU antoi asetuksen kansalaisaloitteista helmikuussa 2011 ja ensimmäiset nimienkeruut saivat alkaa huhtikuussa 2012.”