“Vaasan hovioikeus on kumonnut Keski-Suomen käräjäoikeuden päätöksen vahingonkorvausasiassa, jossa narkolepsiaan sairastuneen lapsen isä vaati valtiolta lähes 32 000 euron korvauksia esinevahingoista.
Käräjäoikeus katsoi, että valtion on korvattava Pandemrix-rokotteen vuoksi narkolepsiaan ja katapleksiaan vuonna 2011 sairastuneen lapsen aiheuttamat vahingot. Hovioikeus linjasi kuitenkin, ettei valtion korvausvelvollisuus yllä kolmannelle osapuolelle aiheutuneisiin vahinkoihin.
Poika sai rokotuksen 12-vuotiaana vuonna 2009. Sairauden alkuvaiheessa poika oli erityisen aggressiivinen ja ennalta-arvaamaton. Suurikokoiseksi kasvanut poika aiheutti kotonaan suuria vahinkoja tavaroita rikkomalla.
Hovioikeus katsoo valtion olevan ankarassa vastuussa pojalle aiheutuneesta sairaudesta. Vahingonkorvauslain mukaan oikeus korvaukseen on lähtökohtaisesti kuitenkin vain sillä, jolle vahinko on välittömästi aiheutettu.
Välilliset vahingot voidaan katsoa korvauskelpoisiksi ns. ensivahingon yhteydessä, kun läheiselle aiheutuu kuluja. Hovioikeus katsoo kuitenkin, että vahingot tapahtuivat sairauden akuuttivaiheen jälkeen, kun pojan tila oli jo vakiintunut.
Perheen asianajaja Pekka Pajala harkitsee asian viemistä korkeimpaan oikeuteen.
– Oikeusasteista on tullut nyt kaksi vastakkaista päätöstä. Tässä on kyseessä moraalinen ja juridinen ristiriita. Tutkimme hovin ratkaisua vakavasti, Pajala sanoo.
Vakavasti sairastuneen pojan isälle kysymys on periaatteellinen. Kotona yhä asuva poika tarvitsee jatkuvaa läsnäoloa. Molemmat vanhemmat ovat jättäneet tapauksen vuoksi työelämän.
– Haluamme turvata lapsen elämään jotain inhimillisyyttä, kun hän on jo ihmisyytensä menettänyt, isä kertoo.
Isä korostaa yhteiskunnan säästäneen jo yli miljoona euroa poikansa sairastumisen jälkeen. Samalla valtio riitelee perheen kanssa muutamasta kymppitonnista.
– Vakavan aivovaurion hoito laitoksessa maksaisi tuhat euroa vuorokaudessa ja 30 000 euroa kuukaudessa.
Kysymys sairastumisen jälkeisestä akuuttivaiheesta on oma lukunsa. Esinevahingot tapahtuivat suhteellisen pian sairastumisen jälkeen.
– Sairaus eteni ja sen hoitamiseksi tehtiin raskaita kokeiluja. Ne vain lisäsivät väsymystä ja sekavuutta.
Nyttemmin pojan tila on vakiintunut eikä mainittavia vahinkoja ole enää tapahtunut.
– Sairauden aiheuttama pysyvä haitta-astekin määriteltiin vasta tänä keväänä. Se on 18 asteikolla 1–20.
Perheelle oikeudenkäynneistä on tullut jo yli 20 000 euron lisäkulut.
– Me olemme vanhempina valitettavasti joutuneet kantamaan kustannusvastuun poikamme hoidosta. Jokainen voi ajatella, mikä tässä asiassa on kohtuullista ja järkevää.”