“Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen kirjoittaa tiistaina julkaisemassaan blogissaan, ettei eläinseksin kriminalisoinnille ole hänen mielestään perusteita.

Kimmokkeen aiheelle Paalanen on saanut valmisteilla olevan eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä käydystä keskustelusta zoofiliasta, eli ihmisen eläimiä kohtaan kohdistamasta seksuaalisesta mielenkiinnosta.

– Kieltämistä on perusteltu julkisuudessa lähinnä kolmella tavalla. 1) Melkein kaikkialla muualla Euroopassa eläinseksi on kielletty, joten Suomi on barbaarinen maa salliessaan moisen. 2) Ihmisen ja eläimen ei kuulu harrastaa seksiä keskenään; se on epäkunnioittava ja vääränlainen suhtautumistapa eläimiin, sekä 3) eläinseksi vahingoittaa eläimiä, Paalanen kirjoittaa blogissaan.

Hänen mukaansa pelkkä inho, ahdistus tai hämmennys ole riittävä peruste toiminnan kriminalisoinnille.

– Eläinseksin kriminalisoiminen vaikeuttaisi huomattavasti hoitoon pääsyä niissä tapauksissa, joissa henkilö tarvitsee apua oman seksuaalisuutensa käsittelyssä. Avun kynnyksen nostaminen jättäisi vain yhden jo valmiiksi marginalisoidun ihmisryhmän vaille apua, Paalanen kirjoittaa.

Eläinseksin kriminalisointi poistettiin Suomen rikoslaista vuonna 1971.

Savon Sanomien haastattelema, uutta eläinsuojelulakia valmisteleva ylitarkastaja Minna Ruotsalo maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, ettei jotakin toimintaa kriminalisoida sen perusteella, että se aiheuttaa moraalista närkästystä. Kriminalisoinnin tulisi aina olla tarpeen jonkin tärkeän arvon tai etuuden suojelemiseksi.

Ruotsalo sanoo Savon Sanomille, että yksi eläinseksin kriminalisoinnin perusteluista on se, että toiminnassa on olemassa eläimen vahingoittamisen riski. Nykyinen laki sallii toiminnan jos eläintä ei vahingoiteta, mutta käytännössä etenkin henkisiä kärsimyksiä on vaikea näyttää toteen.

“Ei riittävä peruste”
Paalasen mukaan eläimien kanssa seksiä harrastavat erityisesti “kokeilunhaluiset nuoret, maaseudun yksinäiset miehet, lemmikkiensä kanssa peuhaavat eläinrakkaat naiset sekä muutamat zoofiilit eli henkilöt, joilla on erityinen eläimiin kohdistuva seksuaalinen mieltymys”. Hänen mukaansa tällaisten ihmisten toimien kriminalisoiminen vaikuttaa turhalta.

Eläinten vahingoittamisen estäminen on hänestä kuitenkin perusteltu rajoitus eläinten ja ihmisten välisiin seksuaalisiin suhteisiin.

– Se ei kuitenkaan ole riittävä peruste eläinseksin kieltämiseen kokonaisuudessaan. Sen perusteella voidaan kieltää vain vahingollinen toiminta, mikä on jo nykyisin kiellettyä, hän kirjoittaa.

Paalasen mukaan myöskään argumentti, jonka mukaan eläinseksiä ei pitäisi sallia, koska eläin ei voi antaa suostumustaan, ei ole riittävä.

– Näkemys ei kuitenkaan ole kovin kestävä eettisenä argumenttina, sillä eläimen voi joissakin tapauksissa katsoa olevan aktiivinen seksuaalisessa toiminnassa ja tällöin antavan suostumuksensa toiminnallaan.

Hänen mielestään suostumus ei ole lähtökohtaisesti kelvollinen tapa käsitellä eläimen ja ihmisen välisiä suhteita

– [E]läimillä ei keskimäärin ole kykyä käsitellä suostumuksen kaltaisia monimutkaisia eettis-oikeudellisia käsitteitä (poislukien jotkut kädelliset). Tästä syystä eläimen ja ihmisten välisten suhteiden etiikkaa on hedelmällisempi tarkastella benevolentian eli hyväntahtoisuuden käsitteen avulla. Se on nykyisen eläinsuojelulainsäädäntömme taustalla ja määrittelee ihmisen velvollisuudeksi kohdella eläimiä hyvin ja välttää tarpeetonta kärsimyksen tuottamista.

Paalasen blogitekstistä huolimatta seksuaalioikeuksia Suomessa edistämään pyrkivä Sexpo ei ole säätiönä kertonut virallista kantaansa keskusteluun eläinseksin kriminalisoinnista.

Nykyisen lain mukaan eläimiin sekaantuminen on rikos vain siinä tapauksessa, jos se aiheuttaa eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Valmisteilla olevassa uudessa eläinsuojelulaissa eläimiin sekaantuminen kriminalisoitaisiin kokonaan.

Asiasta ensimmäisenä kertoi Savon Sanomat.”

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100620479068_uu.shtml