“Mi­kä­li pil­vi­ver­ho ra­ot­tuu, näh­dään Koil­lis­maal­la kuun osit­tai­nen pi­men­nys kes­ki­viik­ko­na. Sy­vin kuun­pi­men­nys ajoit­tuu puo­li nel­jään hie­man en­nen au­rin­gon­las­kua, kun kuu nou­see koil­li­sen suun­nas­ta. Kuu­sa­mon kir­kol­la san­gen har­vi­nen kuu­ta­paus on sy­vim­mil­lään kel­lo 15.25.

Kuun vär­jäy­ty­mi­nen joh­tuu sii­tä, et­tä au­rin­gon va­lon pu­nai­set aal­lon­pi­tuu­det tait­tu­vat maan il­ma­ke­häs­tä voi­mak­kaim­min. Nämä tait­tu­neet pu­nai­set sä­teet yl­tä­vät kuun pin­nal­le vii­mei­sek­si ja vär­jää­vät kuun pu­nai­sek­si tai ru­seh­ta­vak­si. Ame­ri­kas­sa pu­nai­nen kuu on ni­met­ty dra­ma­tii­kan­ha­kui­ses­ti ve­ri­kuuk­si.

Li­säk­si kuu vii­let­tää kes­ki­viik­ko­na maa­ta lä­hin­nä maa­ta hie­man el­lip­ti­sel­lä ra­dal­laan noin 350 000 ki­lo­met­rin etäi­syy­del­lä. Yh­dys­val­tain mal­lin mu­kaan Suo­mes­sa­kin on ryh­dyt­ty pu­hu­maan su­per­kuus­ta, kos­ka kuu näyt­tää sen lä­hei­syy­des­tä joh­tu­en aa­vis­tuk­sen ta­val­lis­ta suu­rem­mal­ta.

Kol­mas yh­teen­sat­tu­ma on se, et­tä kuu näyt­tää ole­van pi­men­nyk­sen ai­kaan lä­hel­lä ho­ri­sont­tia. Joh­tu­en kuun ma­ta­las­ta ase­mas­ta, on tuo­ta kuu­ta hel­pom­pi ver­ra­ta ho­ri­son­tis­sa nä­ky­viin pui­hin ja maan­pin­nan muo­toi­hin.

Ha­vain­to­vir­hees­tä joh­tu­en kuu näyt­tää ta­val­lis­ta kook­kaam­mal­ta, kos­ka ver­taa­van ha­vain­noit­si­jan ai­vo­toi­min­nois­sa on ta­val­laan puu­te. Evo­luu­tio ei ole muo­van­nut ih­mi­sa­pi­noi­den ha­vain­to­ko­neis­toa ha­vain­noi­maan tai­vas­ta suo­raan yl­läm­me, ei­kä näin ol­len myös­kään kuun suh­teel­lis­ta ko­koa tai­vaal­li­ses­sa suun­nas­saan. Ym­mär­ret­tä­vis­tä syis­tä ih­mi­nen on la­ji­tyy­pil­li­ses­ti kiin­nit­tä­nyt huo­mi­on­sa eteen­sä, vaan ei pään­sä pääl­le. Näin ho­ri­son­tis­sa suu­rem­mal­ta näyt­tä­vä kuu pal­jas­taa sen, kuin­ka ha­vain­tom­me ym­pä­röi­väs­tä maa­il­mas­tam­me ovat hy­vin­kin suh­teel­li­sia ja ta­val­laan häi­ri­ö­herk­kiä, eri­tyi­ses­ti ha­vain­to­jen aset­tu­es­sa to­tu­tuis­ta poik­ke­a­viin nä­kö­kul­miin.

Kuun mo­nin­ker­tai­ses­ti poik­ke­a­vas­ta ase­mas­ta ker­toi­vat mui­den mu­as­sa Ur­sa ja Gu­ar­di­an, jois­ta jäl­kim­mäi­nen tie­tää vas­taa­van tai­vaal­li­sen yh­teen­sat­tu­man ta­pah­tu­neen vii­mek­si sata vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten.

Ame­ri­kas­sa on myös kek­sit­ty ni­mit­tää kuu­kau­den tois­ta täy­si­kuu­ta myös si­ni­sek­si kuuk­si, mil­le il­mi­öl­le suo­men­kie­les­sä ei ole ni­mi­tys­tä. Näin pää­dym­me nel­jän­nen sei­kan kaut­ta hie­man epäi­lyt­tä­vän kuu­loi­seen suo­men­nok­seen si­ni­ses­tä su­per­ve­ri­kuus­ta.”

https://www.koillissanomat.fi/?app=NeoDirect&com=6/226/334793/a3fd4d941d