“Meksikon etelärannikkoa syyskuussa viime vuonna ravistelleista poikkeuksellisen voimakkaista maanjäristyksistä on saatu nyt uutta tietoa.
Geologien mukaan Pohjois-Amerikan laatan alle sukeltava pienikokoinen Kookossaaren mannerlaatta halkesi kahtia synnyttäen 8,2 magnitudin järistyksen.
Geologit kertovat National Geographicille 60 kilometrin paksuisen mannerlaatan repeytyneen vain kymmenien sekuntien aikana, mikä johti valtavan energiamäärän vapautumiseen.
”Kaikki viittaa siihen, että mannerlaatta murtui koko leveydeltään” Oregonin yliopiston tutkija ja tutkimuksen johtaja Diego Melgar kertoo.
Melgarin mukaan geologit ovat törmänneet vastaavaan ilmiöön kourallisessa maanjäristyksissä ympäri maailman. Kaikilla niillä on yksi yhteinen nimittäjä: kukaan ei tiedä, miten murtuma täsmälleen tapahtuu.
Meksikon järistys alkoi normaalisti mannerlaattojen törmätessä ja liukuessa toisiaan vasten. Kookossaaren laatan liu’uttua manner-Meksikon alle sen etenemissuunta kuitenkin muuttui. Se taipui ylöspäin ja alkoi liukua horisontaalisesti Pohjois-Amerikan laatan alle.
”Tätä jatkui noin 200 kilometrin matkan. Mexico Cityn eteläpuolella noin 48 kilometrin syvyydessä laatan etenemissuunta muuttui jälleen kerran ja se alkoi sukeltaa lähes kohtisuoraan alaspäin tunkeutuen syvälle maan vaippaan”, tutkijat selittävät The Conversation -sivuston artikkelissaan.
Suunnanmuutokset taivuttivat mannerlaattaa, ja lopulta se murtui. Melgarin mukaan ilmiö on hyvin pitkälti samanlainen kuin jos taivutat pyyhekumia. Kumin yläosa venyy ja alaosa tiivistyy ja lopulta se murtuu yläosastaan alkaen.
Kookossaaren laatan kohtalo oli tutkijoiden mukaan yllättävä. Laatan pohjalla vallitsevan lämpötilan (1 100 celsiusastetta) olisi nimittäin pitänyt sulattaa kiviaineksesta niin elasista, että murtuman ei olisi pitänyt tapahtua. Data osoitti kuitenkin laatan murtuneen koko matkalta.
Tutkijoiden teorian mukaan maan vetovoima tai laatan murtumiin vyörynyt merivesi olisivat voineet edesauttaa laatan murtumista.
Tutkimus on julkaistu Nature Geoscience -tiedejulkaisussa. Lisää aiheesta National Geographicin ja Science Alertin sivuilla.”