“Kahdesta suuresta maanjäristyksestä toipuva Nepal kamppailee ruokapulaa ja tauteja vastaan.
Suuri osa kotinsa ja omaisuutensa menettäneistä asuu yhä väliaikaismajoituksessa alkeellisissa oloissa, mikä on lisännyt erilaisia sairauksia. Tilannetta vaikeuttavat vuotuiset monsuunisateet.
Lääkkeistä, ruuasta, puhtaasta vedestä, peseytymismahdollisuuksista ja saniteettitiloista on pulaa. Ruokapulasta kärsivät erityisesti pikkulapset. YK:n mukaan jonkinlaista hätäapua tarvitsee yhä 2,8 miljoonaa nepalilaista.
Moni lapsi kärsii yhä pelon ja turvattomuuden tunteesta kolme kuukautta maanjäristyksen jäkeen. Teltoissa ja täyteen ahdetuissa suojissa asuvat lapset ovat myös huolissaan terveydestään ja tulevaisuudestaan.
Nepalin kevään maanjäristyksistä selvinneet lapset tarvitsevat psykososiaalista tukea ja konkreettista apua. Tämä käy ilmi avustusjärjestöjen tekemästä tutkimuksesta, jonka osana lähes 2 000 lasta osallistui ryhmäkeskusteluihin. Kyseessä on yksi suurimmista koskaan tehdyistä katastrofin jälkeisistä lapsikonsultaatioista.
Yleisimpiä lasten esiin nostamia tarpeita olivat kunnollinen suoja, paluu kouluun, puhdas vesi, sanitaatio sekä terveydenhuoltopalvelut.
Tutkimuksen tehneet avustusjärjestöt Pelastakaa Lapset, Plan International, Unicef ja World Vision varoittavat, että lasten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus ovat vakavassa vaarassa kuluvan monsuunikauden aikana ellei humanitaarisiin tarpeisiin vastata. Järjestöt nostavat myös esiin yhteisöjen kriisivalmiuksien nostamisen tärkeyden.
Lapset kertoivat keskusteluissa kokemistaan surun ja pelon tunteista. He kärsivät perheenjäsenten ja ystävien kuolemista, kotien ja koulujen menetyksestä sekä yhteisöjen tuhoutumisesta.
– Myrskyt uhkaavat suojaamme. Meidän oli pakko olla hereillä koko yö ja pidellä pressuja, jotta ne eivät olisi lentäneet pois, kertoi Nuwakotin alueelta kotoisin oleva poika.
Lapset kertoivat olevansa huolissaan yksityisyyden ja tilan puutteesta. Jotkut nuoremmat lapset nostivat esiin pelon villieläinten hyökkäyksistä. Etenkin tytöt kertoivat tuntevansa olonsa haavoittuvaiseksi suojissa, jotka jaetaan suvun ja naapurien kesken.
Monet kertoivat joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi ja yleensä lapset kokivat olevansa aiempaa uhatuimpia häirinnälle ja ihmiskaupalle.”