“Nälkä voi tulevaisuudessa pakottaa liikkeelle satoja miljoonia ihmisiä.
Kaksijakoiset sääilmiöt piinaavat tällä hetkellä itäisen Afrikan valtioita.
Esimerkiksi Etiopian pohjoisosia koettelee jo kohta vuoden jatkunut kuivuus.
Samanaikaisesti maan eteläosassa kärsitään tulvista, joiden takia kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Maanviljelijöiden kannalta molempien ääripäiden tulos on sama. Niin liiallinen kuin liian vähäinenkin kosteus tuhoaa sadot.
Tuloksena on humanitaarinen katastrofi.
Suomen Etiopian suurlähetystön ulkoasiainsihteeri Jouni Hirvosen mukaan yli 10 miljoonaa etiopialaista tarvitsee tällä hetkellä ruoka-apua.
Kriisiavulle olisi huutava tarve myös muualla.
Vastaavista, joko kuivuudesta tai tulvista johtuvista ongelmista kärsii tällä hetkellä tavalla tai toisella lähes jokainen Afrikan itärannikon valtio.
Afrikkaa piinaavien sään ääri-ilmiöiden taustalla on 2–7 vuoden välein toistuva ilmiö nimeltä El Niño.
Siinä meriveden lämpeneminen Tyynenmeren itäosissa hidastaa pasaatituulia, mikä puolestaan vaikuttaa säätilaan erityisesti päiväntasaajan alueella.
El Niño -vuosina Etelä-Amerikan sademäärät kasvavat ja vastaavasti Australiassa sekä Kaakkois-Aasiassa kärsitään kuivuudesta. Itä-Afrikassa tämänkertainen El Niño on aiheuttanut molempia.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari Laaksosen mukaan El Niñon syntyyn johtavia syitä ei osata kunnolla selittää. Niinpä vaikka ilmiö esiintyy säännöllisesti, sen tarkka ennustaminen on käytännössä mahdotonta.
Tutkijoiden mukaan tämänkertainen El Niño on yksi mittaushistorian voimakkaimmista. Sen seurauksena jopa 100 miljoonan ihmisen ruoansaanti on vaarassa.
El Niño alkoi viime vuonna, ja nykyiset ennusteet arvioivat sen jatkuvan alkukesään. Laaksonen kuitenkin muistuttaa, ettei ilmiön päättymistä pystytä ennustamaan täysin luotettavasti.
Nykyinen tilanne saattaa myös olla ensimmäinen vihje uudesta normaalista.
Tilastot osoittavat sään ääri-ilmiöiden yleistyneen kaikkialla maapallolla myös El Niñosta riippumatta. Ilmastonmuutoksen etenemisen uskotaan pahentavan tilannetta entisestään.
Pahimpien ääri-ilmiöiden kohdalla ilmastonmuutos näkyy Laaksosen mielestä selkeästi jo nyt.
”Sääilmiöille on vaikea eritellä yksittäisiä syitä, mutta esimerkiksi Irakin yli 50 asteen lämpötiloissa on jo selvästi kyse ilmastonmuutoksen vaikutuksista”, hän toteaa.
Tietyillä alueilla sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia voidaan pehmentää esimerkiksi kehittämällä keinokastelua, mutta kaikkialla tämäkään ei auta.
Mitä voimakkaammin alueen maanviljely ja ruokahuolto ovat riippuvaisia sopivista sateista, sitä suuremman uhan sään ääri-ilmiöt aiheuttavat ihmisten elinmahdollisuuksille.
Kyse on maailman mittaluokan ongelmasta.
Jos muuttuvat ilmasto-olosuhteet tuhoavat maanviljelyksen mahdollisuudet, nälkä voi pakottaa liikkeelle satoja miljoonia ihmisiä.
Tällöin edessä olisi vielä paljon nykyistä vakavampi pakolaiskriisi.
Etiopian nykytilannetta monet ovat jo ehtineet vertaamaan vuosien 1983–1985 nälänhätään, jonka seurauksena kuoli satoja tuhansia etiopialaisia.
Sääolojen osalta vertailu on oikeutettu, sanoo ulkoasiainsihteeri Jouni Hirvonen. Sen sijaan poliittisen tilanteen osalta nykyinen Etiopia eroaa merkittävästi 30 vuoden takaisesta.
Tuolloin maata repi kuivuuden lisäksi myös sisällissota, joka esti koordinoidut avustustoimet ja nosti kuolonuhrien määrää entisestään.
Nyt Etiopiassa on toimintakykyinen ja suhteellisen vakaa hallinto.
Vaikka kyseessä on edelleen yksi maailman köyhimmistä valtioista, viime vuosikymmenen aikana maan talous on kasvanut maailman huippuvauhtia, keskimäärin 10,8 prosenttia vuodessa.
Tämäkään ei välttämättä riitä. Maailmanpankin arvion mukaan etiopialaisten ruokahuollon turvaaminen maksaisi noin 1,2 miljardia dollaria.
Etiopian hallitus on kyennyt kanavoimaan avustustoimiin hieman alle 400 miljoonaa, mutta loppusumman osalta se on riippuvainen ulkopuolisesta avusta.
Monen äärimmäisen köyhän ja epävakaan valtion mahdollisuudet selviytyä tilanteesta ovat vielä paljon heikommat kuin Etiopialla.
Esimerkiksi Etelä-Sudanissa arvioitiin jo viime vuoden lopulla yli kolmanneksen väestöstä kärsivän vakavasta ruoan puutteesta. Tilannetta pahentaa entisestään tulitauosta huolimatta jatkuva sisällissota.”