“Elävien olentojen patentoiminen hiipii vaivihkaa myös Eurooppaan, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Jaana Kanninen.
Vielä muutama vuosikymmen sitten olisi ollut käsittämätön ajatus myöntää jollekulle patenttioikeus elävään organismiin, ihmisen geeneihin tai ruumiinosiin. Mutta kaikki muuttuu, kuomaseni!
Olennainen askel otettiin Yhdysvalloissa vuonna 1980, kun korkein oikeus päätti, että öljyä kuluttavan bakteerin voi patentoida. Sen jälkeen erityisesti Yhdysvalloissa on patentoitu elämää sellaista vauhtia, että suuri osa ihmisen geeneistä on jo jonkin lääkefirman omistuksessa.
Patentin omistaja voi pitkälti päättää, millaista tutkimusta kyseisestä geenistä voidaan tehdä, ja kuka sitä voi tehdä.
Yhdysvalloissa lainsäädäntö suhtautuu elämän patentoimiseen huomattavasti sallivammin kuin Euroopassa. Se pätee myös ruokatuotannon perusyksikön, siemenen, patentoimiseen.
EU-lainsäädännön mukaan kasveja ei voi patentoida, eikä myöskään Suomen patenttilaki anna siihen mahdollisuutta.
Monissa tapauksissa kuitenkin kolkutellaan rajoja, sillä uusien lajikkeiden patentoiminen on arkipäivää Euroopassakin.
Euroopan Patenttivirasto EPO:n oman ilmoituksen mukaan viime vuoden lokakuuhun mennessä se oli myöntänyt 71 patenttia tavanomaisille kasveille – siis muille kuin muuntogeenisille – ja 1960 patenttia muuntogeenisille kasveille.
Suurta hämminkiä herättivät parsakaalin ja tomaatin patentit viime marraskuussa. Tomaatin patenttioikeus meni Israelin matalousministeriölle.
Nämä patentit saivat Euroopan kasvinjalostajatkin vihaisiksi.
Euroopan siemenyhdistys ESA piti patenttiviraston päätöksiä merkkinä siitä, että Euroopassa voidaan patentoida kasvilajikkeita, jotka on tuotettu perinteisen risteyttämiseen ja valintaan perustuvan kasvinjalostuksen tuloksena.
EPO:n viestintäjohtajan Rainer Osterwalderin mukaan parsakaalin ja tomaatin tapauksissa ei patentoitu kasvilajikkeita, vaan kasvimateriaalia.
Ero voi olla hienonhieno, mutta sen merkitys ei kyllä aukene maallikolle.
Elämän patentoiminen voi tulla entistä ajankohtaisemmaksi EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytävien vapaakauppaneuvotteluiden myötä.
Toistaiseksi neuvottelut eivät ole edenneet niinsanottuihin teollis- ja tekijänoikeuskysymyksiin asti, joita myös immateriaalisiksi tekijänoikeuksiksi kutsutaan.
Toistaiseksi siis neuvottelijat eivät ole käsitelleet arkaluontoista aihetta elämän patentoimisesta.
Näistä asioista ei yleensä tehdä näyttäviä otsikoita, vaikka ne koskettavatkin olemisen syvimpiä kysymyksiä. Niinpä kansalaisten kannattaa aktiivisesti seurata asian etenemistä.
Ja kysyä itseltään: Haluammeko yksityistää elämän omistusoikeuden?”
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_haluammeko_siirtaa_elaman_omistusoikeuden_suuryrityksille/7999410
http://yle.fi/uutiset/kuka_omistaa_siemenet__suurteollisuus_vai_ihmiskunta/8008546