“Ilman pölyttäjiä ei tule ruokaa, ei myöskään ihmiselle.

Kevään ensimmäinen kimalainen hyörii kasvua aloittelevan pihanurmikon yllä leskenlehden toivossa. Vielä viluttaa, mutta pörriäisellä on kiire kerätä mettä ja siitepölyä.

Kimalainen ahkeroi oman lajinsa eduksi, mutta samalla se on hyvin tärkeä eläin muidenkin lajien elämälle.

Ilman pölyttäjiä ja ennen kaikkia mesipistiäisiä – kimalaisia ja mehiläisiä – maapallon ravintoverkosto romahtaisi. Ihmiskunnan sadasta tärkeimmäistä viljelykasvista 70:n pölyttämisen hoitavat juuri mesipistiäiset.

Jos ne kuolevat, ensin loppuu ruoka kasvinsyöjiltä ja sitten niitä syöviltä lajeilta. Kauhuskenaarion päässä on maapallo, jossa maasto on kuivunut aavikoksi, koska kasvillisuus on kadonnut, ja nälkä ja jano tappavat eläinlajin toisensa jälkeen.

Turvassa ei ole silloin myöskään ihminen.

Kolmannes USA:n tarhamehiläisistä ei herää kevääseen

Pölyttäjien rajusta vähenemisestä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on uutisoitu jo vuosikymmenen ajan. Helpoimmin laskettavat tuhot koskevat tarhamehiläisiä.

Esimerkiksi Yhdysvaltain Virginian osavaltion maatalousviranomaiset (siirryt toiseen palveluun) kertovat, että vuosikuolleisuus on kasvanut kolmannekseen tarhamehiläispopulaatioista. Toissa talvi oli erityisen vakava: miltei 60 prosenttia Virginian tarhamehiläisistä kuoli.

Parin vuoden takainen ranskalaistutkimus (siirryt toiseen palveluun) totesi, että noin 30 prosenttia on keskimääräinen kuolinluku myös EU-maissa.

Kato koettelee tarhamehiläisten lisäksi myös villejä mesipistiäisiä, vaikka niiden kannoista onkin vaikeampi saada tietoa.

Uusin todiste julkaistiin muutama päivä sitten Journal of Insect Conservation (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Kanadan peltomailla aikoinaan yleinen pohjoisamerikkalainen kimalainen Bombus pensylvanicus on aivan sukupuuton partaalla, kanadalaisen Yorkin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkijat toteavat ykskantaan.

Jäljellä on enää kymmenisen prosenttia määristä, joita havaittiin viime viime vuosisadan ja 2000-luvun alun laskennoissa.

Tutkimus: Mehiläinen osaa matematiikkaa
Tutkimukset olivat jo aiemmin osoittaneet, että mehiläinen ymmärtää, mitä nolla tarkoittaa, ja osaa laskea määriä viiteen saakka. Alkuvuonna julkaistun ranskalais-australialaisen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) mehiläinen osaa myös ynnätä ja miinustaa. Sillä on kaksi laskutehtävien vaatimaa kykyä: sen pitkässä muistissa säilyvät säännöt, ja lyhyessä muistissaan se käsittelee kulloistakin tehtävää. Kokeissa ei sentään käytetty numeroita, vaan vähentämisen ja lisäämisen symboleina olivat värit.

Seuranta puuttuu

Näkyykö pölyttäjien väheneminen myös Suomessa? Siihen ei ole vastausta.

Tarhamehiläisistä on aika hyvät tiedot, mutta villien pölyttäjien voinnista tiedetään vähän, sillä pölyttäjäseurantaa ei ole, kertoo agroekologi Marjaana Toivonen.

Hän työskentelee Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n Biodiversitettikeskuksessa ja on viime aikoina tutkinut viljelykasvien pölytystä ja pölyttäjiä.

Ilman seurantaa tutkijat eivät tiedä, miten villien mesipistiäisten eli kimalaisten ja erakkomehiläisten tai kukkakärpästen kannat ovat mahdollisesti muuttuneet. Kukkakärpäsetkin ovat tärkeitä pölyttäjiä.

– SYKE:ssä on kyllä juuri alkanut hanke, jossa on tarkoitus laatia esitys kansallisesta pölyttäjäseurannasta. Samaan aikaan EU:ssa ollaan käynnistämässä EU:n laajuisen seurannan suunnittelua, Toivonen kertoo. “

https://yle.fi/uutiset/3-10747043?origin=rss

“Vielä kuluvan vuoden aikana kuluttajamarkkinoille saapuva 5G-verkko on herättänyt Belgian pääkaupungissa suurta närää.

5G:llä arvellaan olevan terveydelle haitallisia säteilyvaikutuksia, eikä se asetu sellaisenaan tiukkoihin säteilyrajoitusten raameihin.

5G:n testaus on lyöty nyt kaupungissa jäihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että verkko ei ole tekemässä tuloaan Belgian pääkaupunkiin ollenkaan.

Suomen säteilyturvakeskuksen tutkijan, Sami Kännälän mukaan 5G-rajoituksille Brysselissä ei ole tieteellistä perustetta, eikä verkosta pitäisi olla millään tavalla huolissaan.

– Tämänhetkisen tiedon perusteella syytä huoleen ei ole. Väestön altistuminen ei tämän hetkisen tiedon perusteella nouse merkittävälle tasolle, Kännälä kommentoi MTV Uutisille.

Brysselissä ollaan tiukkoja

Suomessa 5G-suunnitelmat ovat jo kovassa vauhdissa. Toimiluvat astuivat voimaan vuoden alusta ja verkkoa valmistetaan käyttöön suurimmissa kaupungeissa 3,5 gigahertsin taajuusalueen osalta. Myöhemmin 5G tulee käytettäväksi myös haja-asutusalueille.

Säteilyturvakeskus on 5G:n valvova viranomainen ja se seuraa aktiivisesti verkkon käyttöönottoa kotimaassa.

Kännälä haluaa korostaa, että Suomen rajoitusperuste on hyvin samanlainen kuin suurimmassa osassa Eurooppaa. Bryssel on hänen mukaansa selkeä poikkeus, jossa suurta vastustusta aiheutti aikoinaan myös 4G-verkon saapuminen kuluttajamarkkinoille.

– Brysselin alueella on selvästi tiukempi rajoitus. Tuo raja-arvo on viideskymmenesosa siitä raja-arvosta mitä Suomessa sovelletaan matkaviestintekniikoille. Suuressa osassa Euroopan maita on samalainen rajoitusperuste kuin Suomessa.

Handsfree-laitteella voi minimoida säteilyvaaran

Vaikka Kännälän mukaan omasta terveydestä ei 5G:n suhteen tarvikaan olla huolissaan, voi omaa altistumista vähentää tarvittaessa helpoilla keinoilla.

– Oma kännykkä on aina se merkittävin radiotaajuudellisen säteilyn lähde. Sen aiheuttamaa altistumista on helppo pienentää käyttämällä esimerkiksi handsfree-laitetta puheluiden aikana tai suosimalla pikaviestejä puheluiden sijaan.”

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-uuden-sukupolven-matkapuhelinverkon-sateilyvaara-totta-vai-pelkkaa-huuhaata-5g-verkolle-sanottiin-brysselissa-ei-terveyssyiden-takia/7358384