“Ilman rajoitusten käyttöönottoa jopa 65 prosenttia suomalaisista saisi koronatartunnan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laskenut yhdessä Turun yliopiston kanssa kolme eri mallia siitä, miten hidastamistoimet vaikuttavat koronavirustartuntoihin Suomessa.
Voit lukea mallinnuksen kokonaan täältä.
Koronaviruksen RO-luku eli tartuttavuusluku on lähtökohtaisesti 2,2. Tämä tarkoittaa sitä, että jos mitään rajoitustoimia ei olisi tehty, jokainen koronan saanut tartuttaisi 2,2 ihmistä.
Osittain mallinnus perustuu viime torstain lukuihin, jolloin muun muassa yli 500 hengen yleisötilaisuudet kiellettiin. Mallinnuksen perusteella tartuttavuusluku laskee 1,8:aan.
– Kun edellä mainitut rajoitukset ovat päällä, lukema laskee 1,8:aan. Tällä viikolla ilmoitetut lisärajoitukset laskevat tätä lukua edelleen, Turun yliopiston professori Kari Auranen sanoo THL:n tiedotteessa.
THL:n kolmannessa mallissa tartuttavuusluku on pienentynyt 1,42:een. Tämän mallinnuksen mukaan tartuntoja saa 42 prosenttia väestöstä. THL:n viimeisimmän mallin mukaan epidemia kestää 188 päivää.
Ilman mitään toimia epidemian kesto olisi lyhyempi ja vain 95 päivää, mutta tartuntojen määrä olisi jopa 65 prosenttia väestöstä.
Koulurajoitus lyhyt?
THL:n ja Turun yliopiston mallinnus oli ratkaisevassa osassa siinä, että Suomessa otettiin käyttöön rajoituksia koronatilanteen vuoksi.
Mallinnuksessa on laskettu myös se, miten koulurajoitukset vaikuttavat epidemiaan.
Koululaisten ikä mallissa on 5–20 vuotta. Tällä hetkellä koulujen on ilmoitettu olevan kiinni 13. huhtikuuta saakka.
THL:n mallin mukaan epidemian vähentämisen kannalta paras tapa olisi sulkea koulut 100 päiväksi eli siis huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin mitä nyt tehdään.
– Kun koulusulku kesti 100 päivää, yli 70-vuotiaiden, 45-69-vuotiaiden ja jossain määrin myös koko väestön tartuntojen ilmaantuvuuden huippukohta laski 20 prosenttia. Tartuntojen huippukohta myös siirtyi 75 päivää eli 2,5 kuukautta eteenpäin, THL kirjoittaa mallinnuksessaan.
Lopulliseen tartunnan saaneiden määrään 30 päivän koulusululla eli käytännössä nykyisillä toimilla ei ollut vaikutuksia.
– Huippu madaltui varsin vähän, kun (30 päivän) koulusulku toteutettiin aikaisemmassa vaiheessa. Epidemian pituus kasvoi kuitenkin 129 päivästä 145 päivään. Myöhäisempi koulusulku madalsi epidemian huippua hiukan enemmän, ja pidensi epidemian kestoa 129 päivästä 155 päivään, THL kirjoittaa mallinnuksessa.”
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/feea330f-ad92-4dea-bee9-b2f18ea734c1