“EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta.
Ranskan presidentti Francois Hollande kertoi eilen puheessaan, että aikoo vedota Lissabonin sopimuksessa päätettyyn puolustuslausekkeeseen. Lauseke velvoittaa EU-jäsenmaat antamaan sotilaallista apua, jos toinen jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
EU:n ulkoministeri Federica Mogherinin ilmoitti tänään, että EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan keskustelut turvatakuista jatkuvat kahdenvälisesti. Hän ei ennakoi Suomen päätöksenteon aikataulua tai mahdollisen tuen sisältöä.
Mogherinin mukaan EU:n turvatakuiden käyttöönotto on poliittinen toimi, joka eroaa Naton turvatakuista. Asiasta on vielä tehtävä muodollinen päätös.”
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1447729008030.html
16.11.2015: Ranska pyytää EU:lta turvatakuita – tutkija Suomen asemasta: ”Kyseessä on aika järeä instrumentti”
“Ranskan presidentti Francois Hollande toivoo EU:n turvatakuiden käyttöönottoa. Puolustusministeri Jussi Niinistö ei halunnut kommentoida Ranskan mahdollista pyyntöä.
Ranskan presidentti Francois Hollande sanoi tänään puheessaan, että hän aikoo vedota Lissabonin sopimuksessa päätettyyn puolustuslausekkeeseen. Lauseke velvoittaa EU-jäsenmaat antamaan sotilaallista apua, jos toinen jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Hollande ei maininnut vastaavaa Naton lauseketta, jota on käytetty aiemmin vain kerran WTC-torneihin tehdyn terrori-iskun jälkeen.
Turvatakuiden käyttöön ottoa ei ole koskaan ennen pyydetty EU:n historiassa.
Ranskan presidentti Francois Hollande puhui tänään Ranskan parlamentissa.
Takuilla vahva merkitys Suomelle
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että turvatakuulausekkeella on Suomelle vahva poliittinen ja periaatteellinen merkitys. Tiilikaisen mukaan on myös mahdollista, että lauseketta voitaisiin soveltaa muissakin kuin varsinaisen sotilaallisen tilan uhatessa.
– Näyttää siltä, että Ranska on asettunut sille kannalle, että vaikka turvatakuulauseke puhuu avunannosta sotilaallisen hyökkäyksen tilanteessa, niin lausekkeen laajempikin tulkinta on mahdollinen, eli sitä voisi käyttää toisenlaisissakin uhkatilanteissa, mitä terrorismikin on, Tiilikainen sanoo Ilta-Sanomille myöhään maanantai-iltana.
– Hollande on vasta ehdottanut lausekkeen käyttöön ottoa. Nyt katsotaan millaista apua muut maat voisivat Ranskalle antaa. Hollanden puheesta ei käynyt vielä ilmi onko kyse nyt tapahtuneen terrori-iskun jälkihoidosta vai onko ajateltu mahdollisia tulevia iskujen ennaltaehkäisyä. Nähtäväksi jää, ryhdytäänkö toimiin, sanoo Tiilikainen.
Suomella ei valmiutta sotilaallisin voimakeinoihin
Turvatakuulausekkeen mahdollista käyttöönottoa ja soveltamista käsiteltäneen huomisessa puolustusministerien kokouksessa.
Tiilikainen arvioi, että jos turvatakuulauseke otetaan käyttöön, Suomella on valmius antaa sotilaallista apua.
– Suomella on periaatteessa lainsäädännöllinen valmius antaa toiselle jäsenmaalle sotilaallistakin apua, mutta se viimeinen silaus meiltä lainsäädännöstä puuttuu. Meillä on nyt vasta käynnissä lainsäädäntöhanke joka mahdollistaa voimakeinoapujen antamisen, sanoo Tiilikainen.
– Tämä voi olla myös solidaarisuuden ja tuen ilmaisu, mutta kyseessä on aika järeä instrumentti, sillä turvatakuulauseke liittyy pääsääntöisesti sotilaalliseen avunantoon, sanoo Tiilikainen
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) kirjoitti turvatakuista vuonna 2011 Helsingin Sanomissa. Tuomiojan mukaan EU:n turvatakuut voi nähdä monessa valossa. Turvatakuita voidaan verrata Naton peruskirjan viidenteen artiklaan, joka velvoittaa Nato-maat sotilaalliseen yhteistyöhön, tai lauseketta voidaan pitää ainoastaan poliittisena, mihinkään velvoittamattomana julistuksena.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) ei halunnut kommentoida IS:lle, mitä Ranskan mahdollinen pyyntö tarkoittaa Suomen kannalta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoi avustajansa välityksellä Ilta-Sanomille myöhään maanantai-iltana, ettei hänellä ole Ranskan pyyntöön liittyen kommentoitavaa.”