“Sunnuntaiaamupäivänä Berliinin elokuvajuhlilla paljastettiin, kuka näyttelee Touko Laaksosta eli Tom of Finlandia elokuvassa, jonka kuvaukset ovat alkamassa Ruotsissa.
Suomalaisen elokuvan tuotannon käynnistymisestä ei varmaankaan ole aiemmin järjestetty näin juhlavaa lehdistötilaisuutta. Tilaisuus oli Potsdamer Platzin festivaalialueen kalleimmassa hotellissa, Ritz Carltonissa. Juhlatilaan oli kokoontunut nelisenkymmentä henkilöä, pääasiassa toimittajia. Tunnistin kollegoita ainakin Ruotsista ja Saksasta.
Salaisuus ei säilynyt varsinaiseen lehdistötilaisuuteen asti, sillä Pekka Strangia ja ohjaaja Dome Karukoskea valokuvattiin Ritz Carltonin aulassa jo ennen kello yhtätoista.
Käsikirjoituksen on laatinut Aleksi Bardy, joka on Helsinki-Filmi-yhtiössään myös elokuvan päätuottaja yhdessä Annika Sucksdorffin kanssa.
Muissa keskeisissä rooleissa nähdään Lauri Tilkanen Laaksosen pitkäaikaisena rakastajana ja saksalainen Werner Daehn, joka on tehnyt pikkurooleja esimerkiksi Muiden elämässä ja toimintaleffassa xXx.
”Tämä on tarina rohkeudesta”, Karukoski luonnehti ja kuvaili elokuvan kertovan taiteilijasta, joka haluaa toteuttaa fantasiansa ja utopiansa maassa, jossa homoseksuaalisuus oli luokiteltu sairaudeksi.
Tarina alkaa 1940-luvulta ja sota-ajan Suomesta ja jatkuu 1980-luvulle asti. Noin puolet elokuvasta on suomeksi, puolet englanniksi.
Bardy luonnehti elokuvan sankarin olevan ”homoseksuaali James Bond”.
”Hän matkustaa ympäri maailmaa ja kohtaa pahiksia. Mutta hän näkee vastakkainasettelun absurdiuden. Tämä ei ole tarina sorretusta vaan sankarista, joka muuttaa maailmaa seksuaalifantasioillaan.”
Itse elokuvaan tulee rahaa paitsi Suomesta, myös Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Britanniasta. Tämän kokoluokan elokuvalle on jo rahoitusvaiheessa tärkeää löytää iso myyntiyhtiö, ja siinä on onnistuttu. Tom of Finlandia myy brittiläinen Protagonist. Firman muita Berliinissä esitettyjä tai esiteltyjä elokuvia ovat Maggie’s Plan (pääosissa Greta Gerwig, Ethan Hawke ja Julianne Moore), The Dinner (pääosissa Richard Gere, Steve Coogan ja Chloe Sevigny), Ben Wheatleyn rikoselokuva Free Fire ja Jonas Åkerlundin Lords of Chaos. Ollaan siis tukevasti indie-elokuvien ylemmässä keskiluokassa.
Suomen ensi-ilta on helmikuussa 2017, enkä pitäisi epätodennäköisenä, että kansainvälistä ensi-iltaa juhlittaisiin samassa kuussa juuri Berliinin elokuvajuhlilla. Täällä seksuaalivähemmistöillä on vahva jalansija. Esimerkiksi varsinaisen Berlinale-kilpasarjan rinnalla sitä suuremman elokuvamäärän esittelevä, Wieland Speckin luotsaama Panorama-esityssarja on hyvin sateenkaaripainotteinen.
Budjetin on kerrottu olevan hieman alle tai hieman yli neljä miljoonaa euroa – joka tapauksessa se on samaa luokkaa tai enemmän kuin tähänastisista suomalaisista draamaelokuvista kalleimmalla, Aki Kaurismäen ranskankielisellä Le Havrella. Pääkuvauspaikka on Göteborg. Sucksdorff kertoi, että kuvauksia tehdään myös Suomessa, Berliinissä ja Los Angelesissa. Suomessa jo kuvattiin avantouintikohtausta ja lisää kuvataan kesällä.
Itse näyttelijävalintaa voi pitää eräänlaisena pettymyksenä ison rummutuksen jälkeen. Mitään vikaa Strangissa ei tietenkään ole – hän on erittäin lahjakas – mutta hän ei ole missään tapauksessa kansainvälinen tähti.
Toisaalta ei Suomessa sellaisia olekaan – ja ainakin näin elokuvan vähintään osittainen suomenkielisyys on taattu. Karukoski myönsi lehdistötilaisuudessa, että alun perin rooliin harkittiin ulkomaista näyttelijää. Elokuvahan on ollut kehitteillä jo vuosia, ja aiemmin Karukoski on maininnut esimerkiksi James Francon nimen elokuvansa unelmatähtenä. Amerikkalaisen yhteistuottajan etsimisessä Helsinki-Filmi ei onnistunut, vaikka sen eteen on tehty pitkään töitä.
Elokuvan kannalta on hieman kiusallista, että Google-haulla ”Tom of Finland film” löytyy ensimmäisenä se kolmisen vuotta sitten esitelty pienen budjetin kilpaileva hanke, joka on ilmeisesti haudattu. Se ei saanut taakseen rahallista tukea eikä taiteilijan perintöä vaalivaa Tom of Finland -säätiötä, jolta Helsinki-Filmin elokuva saa luvan käyttää taiteilijan oikeita teoksia.
Tekijät korostivat elokuvan ajankohtaisuutta, vaikka se sijoittuu menneille vuosikymmenille.
”Yhä tänään – katsokaa mitä Venäjälläkin tapahtuu – me pelkäämme erilaisuutta”, Karukoski sanoi.”