15.4.2018: Kansanedustaja Jyrki Kasvi ei suostu siihen, että keskustelu soten pisteytyksestä leimataan turhaksi: ”Piru piilee yksityiskohdissa”

“Kansanedustaja, tekniikan tohtori Jyrki Kasvin (vihr) mukaan Suomeen tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus viranomaisten tietojen keruusta.

  • Julkisuudessa on viime päivinä toppuuteltu kansalaisten sote-pisteytyksestä noussutta kohua.
  • Kansanedustaja Kasvi ei halua lopettaa soten pisteytyskeskustelua, koska “piru piilee yksityiskohdissa”.
  • Kasvi perää lisää keskustelua ja uutta yhteiskuntasopimusta viranomaisten tietojen keruusta.

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina (10.4.), että “jokainen suomalainen pisteytetään sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa”.

Tämän jälkeen sote-pisteytyksestä noussutta kohua on yritetty toppuutella täysin turhana. Muun muassa professori Heikki Hiilamo totesi eduskunnassa perjantaina, (MTV 13.4.) että koko kohu perustuu väärinymmärrykseen järjestelmän toiminnasta.

Hiilamon mukaan kyse ei ole mistään ihmisten pisteytyksestä, vaan soten kapitaatio-korvauksen toteutustavasta, jossa on tarkoitus laskea palveluntuottajalle potilaiden hoidosta maksettava korvaus hoitotarpeen perustella.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) puolestaan on vakuuttanut, että ihmisistä ei anneta terveysyrityksille yksilökohtaisia tietoja, vaan kerättävä tieto on anonyymiä.

Piru yksityiskohdissa
Vihreiden kansanedustaja, tekniikan tohtori Jyrki Kasvi ei halua lopettaa turhana pidettyä pisteytyskeskustelua, vaan laajentaa sitä.

– Tässäkin asiassa piru piilee yksityiskohdissa, esimerkiksi anonymisaatiota on vaikea tehdä hyvin, sillä jos se tehdään niin, ettei yksilökohtaista tietoa pystytä palauttamaan, ei tiedolla välttämättä enää ole kontekstin puuttumisen vuoksi käyttöarvoa.

– Vasta sitten, kun tiedämme millä tavalla kapitaatiomallin pisteytys lopulta tehdään, voi mallia kommentoida kunnolla.

Arvokkaat tiedot
Vaikka Kasvi edustaa oppositiopuolue vihreitä, ei hän silti halua turhaan räksyttää hallitukselle, vaan perää nykyistä syvällisempää keskustelua suomalaisten arvokkaiden terveysrekisteritietojen käytöstä.

– Suomessa on poikkeuksellisen laadukkaat ja arvokkaat rekisterit, jopa maailmanmittaluokassa, meidän pitää huolehtia esimerkiksi siitä, etteivät suomalaisten terveystiedot päädy kansainvälisen lääkeyrityksen omaisuudeksi, kuten maailmalla on jo käynyt.

Kansanedustaja pohtii myös, miten rekisterejä aiotaan tulevaisuudessa valvoa niin, ettei ihmisten tietoja käytetä ilman lupaa esimerkiksi vakuutusmaksujen määrittelyyn.

Uudet säännöt
Kasvin mukaan Suomeen tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus viranomaisten tietojen keruusta, koska painetta rekisteritietojen nykyistä laajempaan ja kaupalliseen käyttöön on entistä enemmän.

– Ennen ajateltiin, että ihmisten tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon niitä on kerätty, mutta eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen lakiesitystä tiedon toissijaisesta käytöstä, joka sotii tätä aiempaa ajattelumallia vastaan.

– Jos mentäisiin vanhalla mallilla, on selvää, ettei esimerkiksi suomalaisten terveystietoja ole alun perin kerätty tätä soten kapitaatiomallia varten, Kasvi sanoo.

Muun muassa tietosuojavaltuutettu on todennut lausunnossaan, että lakiesityksen sääntelyä on vielä selkiytettävä muun muassa siltä osin, että tieteellinen tutkimus ja kehittämis- ja innovaatiotoiminta ovat selkeästi eritetty toisistaan.

Tietosuojavaltuutetun mukaan innovaatiotoiminnan osalta ei voida hyödyntää niitä poikkeuksia, joita tietosuoja-asetuksessa on suotu tieteelliselle tutkimukselle, sillä innovaatiotoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa henkilötietojen käsittelyn tavoitteet poikkeavat olennaisesti toisistaan.

Rahastusta datalla
Suomalaisista kerättyjen rekisteritietojen kaupallista käyttöä pitäisi Kasvin mukaan pohtia tarkasti ennen lain etenemistä.

Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk) on jo väläyttänyt muun muassa Kelan rekisteritietojen taloudellista hyödyntämistä.

Sipilä totesi helmikuussa Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen paneelissa yhteiskunnan omistaman datatiedon taloudellista hyödyntämistä: ”Kyllähän meillä terveystiedot esimerkiksi on tällä hetkellä Kelan hallussa. Miksei sillä voi olla sitten joku hinta, jos sitä tietoa käytetään? Samaten genomipankki, kyllähän sillä datalla voi olla joku hinta”, Sipilä sanoi.

Vihollinen vaanii
Kasvin mukaan rekisteritietojen keräämiseen ja käyttöön liittyy yhä enemmän myös kyberturvallisuusriskejä.

– Pitäisi varautua siihen, että jokin ulkopuolinen taho käyttää näitä tietoja hyväksi jonain päivänä, esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on jo ollut iso tietovuoto, ja siitä syystä tietojen pitäisi jatkossa olla sellaisessa muodossa, että ne sietävät tietomurtoja, Kasvi sanoo.

Juuri THL on parhaillaan luomassa soten uutta kapitaatiokorvausmallia tutkimusdatansa pohjalta.

Kasvin mukaan kyberturvallisuusihmisten kauhukuvana on se, että potilastietojärjestelmään murtaudutaan, mutta ei tiedetä, mitä järjestelmän sisällä on tehty, tämä johtaa tilanteeseen, että koko käytössä oleva data ei ole enää luotettavaa.

– Vihamielinen taho voi myös tekniikan kehittymisen myötä tulevaisuudessa kyetä penkomaan datamassasta yksilötietoja, vaikka vielä se ei siihen kykenisi.

Kumpi on kuskina?
Tekniikan tohtori, kansanedustaja Jyrki Kasvin mukaan suomalaisilta puuttuu datan käytön suhteen kansalaisyleissivistystä.

– Jos ihmiset eivät ymmärrä dataa, silloin me emme käytä dataa, vaan data käyttää meitä.

Kasvin mukaan ihmisten pitäisi ymmärtää tietoturvan ja algoritmien perusteet, eli tiedostaa esimerkiksi se, että puhelimen tai tietokoneen ruudulla näkyvät mainokset on valittu jokaiselle käyttäjälle erikseen heistä kerätyn datan perusteella.

– Suomessa pitäisi nyt viimeistään herätä, ettei käy kuten Yhdysvalloissa, jossa kansalaisten tietojen hyödyntämiseen herättiin liian myöhään.

Kasvi viittaa Cambridge Analytica -yhtiön tapaukseen, jossa yhtiö keräsi Facebook-tietojen lisäksi mukaan kansalaisista myös muita datatietoja, ja tämän jälkeen yhtiö kohdisti presidenttiehdokas Donald Trumpin vaalimarkkinointia epävarmoihin äänestäjiin, mikä riitti lopulta Trumpin voittoon, koska presidentinvaalit olivat niin tiukat.”

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804152200878881_pi.shtml