”Kun Suomessa viime maaliskuussa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n laajat koronarajoitukset, oli perusteluna se, ett\u00e4 tehohoitopaikat eiv\u00e4t riit\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Ei niit\u00e4 kovin paljoa ollut. Muutama ihminen.<\/p>\n
Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin terveys- ja vanhustenpalveluiden johtaja, l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Tuula Karhula<\/strong> ei pysty kertomaan koronan takia Etel\u00e4-Karjalan keskussairaalassa tehohoidossa olleiden tarkkaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta tiet\u00e4\u00e4 suuruusluokan.<\/p>\n Jos on Etel\u00e4-Karjalan keskussairaalassa ollut koronapotilaiden osalta hiljaista, niin sit\u00e4 se on ollut muillakin Suomen tehohoito-osastoilla.<\/p>\n Kun laajat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset tulivat puoli vuotta sitten Suomessa voimaan, valtioneuvoston perustelu niille oli tehohoitopaikkojen riitt\u00e4vyys.<\/p>\n Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ennusti viime maaliskuussa, ett\u00e4 pahimpien skenaarioiden mukaan jopa 3 600 suomalaista voisi tarvita tehohoitoa koronaviruksen takia. Niiden arvioiden perusteella esimerkiksi Uusimaa eristettiin ja koulut siirtyiv\u00e4t et\u00e4opetukseen.<\/p>\n Tehohoitopaikat eiv\u00e4t kuitenkaan t\u00e4yttyneet \u2013 eiv\u00e4t l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Olivatko suomalaisten perusoikeuksia rajoittaneet rajoitustoimet siis tehty turhaan tai v\u00e4\u00e4rin perustein?”<\/p>\n Rajoitustoimet kohdistuivat kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin, kuten kokoontumis- ja liikkumisvapauteen. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemel\u00e4n<\/strong> (sdp) mielest\u00e4 oli tarpeellista rajoittaa ihmisten perusoikeuksia.”<\/p>\n”Selvitys paikallaan<\/h3>\n