{"id":6418,"date":"2019-09-24T21:09:17","date_gmt":"2019-09-24T18:09:17","guid":{"rendered":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/?p=6418"},"modified":"2019-09-24T21:11:02","modified_gmt":"2019-09-24T18:11:02","slug":"5-9-2019-ruotsalaisprofessori-esitti-ihmislihan-syonnin-keinoksi-taistella-ilmastonmuutosta-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/5-9-2019-ruotsalaisprofessori-esitti-ihmislihan-syonnin-keinoksi-taistella-ilmastonmuutosta-vastaan\/","title":{"rendered":"5.9.2019: Ruotsalaisprofessori esitti ihmislihan sy\u00f6nnin keinoksi taistella ilmastonmuutosta vastaan"},"content":{"rendered":"<p>&#8221;<strong>K\u00e4yt\u00f6stutkija, professori Magnus S\u00f6derlund esitti yleis\u00f6lle provosoivan kysymyksen ruokamessuilla Tukholmassa. Kun kyse on ilmastonmuutoksesta, pit\u00e4isi asiasta ainakin keskustella.<\/strong><\/p>\n<p>Tukholmassa tiistaina alkaneilla Gastro summit -ruokamessuilla pohditaan muun muasssa ruoantuotannon tulevaisuutta. Messuvieraille on tarjolla muun muassa lihatonta pekonia ja hy\u00f6nteisruokaa.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 eniten huomiota her\u00e4tti avajaisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seminaari, jossa puhujana oli Tukholman kauppakorkeakoulun professori, k\u00e4yt\u00f6stutkija Magnus S\u00f6derlund.<\/p>\n<p><strong>Tabuja vaikea murtaa<\/strong><\/p>\n<p>S\u00f6derlund nimitt\u00e4in k\u00e4sitteli esityksess\u00e4\u00e4n er\u00e4st\u00e4 ihmiskunnan suurimmista tabuista eli ihmislihan sy\u00f6nti\u00e4. H\u00e4n heitti ilmoille kysymyksen siit\u00e4, voisiko se olla yksi keino taistella ilmastonmuutosta vastaan.<\/p>\n<p>Taustalla vaikuttaa viime vuosina kasvanut tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 lihantuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia ilmastoon.<\/p>\n<p>Ruotsin TV4:n Efter Fem -ohjelmassa S\u00f6derlund kertoi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on yksi osa tutkimusten sarjasta, joka k\u00e4sittelee ep\u00e4tyypillisi\u00e4 ruokia.<\/p>\n<p>\u2013 Ihmislihan sy\u00f6miseen toki liittyy paljon tabuja, joita on vaikea murtaa. Niin on ollut historian saatossa ainakin l\u00e4nsimaissa. Suurin osa ihmisist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ajatusta inhottavana ja vaikeana, sanoo S\u00f6derlund.<\/p>\n<p>Ihmislihan sy\u00f6nti\u00e4 koskevat ennakkoluulot liittyv\u00e4t professorin mukaan esimerkiksi siihen, ett\u00e4 kyse on kuolleesta ihmisest\u00e4, joka on itsess\u00e4\u00e4n jonkinlainen tabu.<\/p>\n<p>\u2013 Ihmisen murhaamista pidet\u00e4\u00e4n villin\u00e4 ja lis\u00e4ksi meiss\u00e4 on syv\u00e4ll\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ruumista ei saa h\u00e4p\u00e4ist\u00e4. Suuri yleis\u00f6 on konservatiivinen sellaisia asioita kohtaan, joihin he eiv\u00e4t ole tottuneet. Siksi on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole halukkaita kokeilemaan ihmislihaa.<\/p>\n<p><strong>Hy\u00f6nteisruoka ei viel\u00e4 ly\u00f6nyt l\u00e4pi l\u00e4nsimaissa<\/strong><\/p>\n<p>Yhten\u00e4 ekologisempana vaihtoehtona lihalle on viime vuosina mainittu hy\u00f6nteisravinto, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon proteiinia ja sen tuottaminen vie v\u00e4hemm\u00e4n tilaa. Ihmisten kiinnostus on hy\u00f6nteisruokaa kohtaa on kasvanut ja esimerkiksi Ruotsissa monet tunnetut kokit puhuvat aiheesta.<\/p>\n<p>Professori S\u00f6derlund ei sent\u00e4\u00e4n l\u00e4hde ennustamaan tulevaisuutta ihmislihan maailmanvalloitukselle hy\u00f6nteisten vanavedess\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Sit\u00e4 on vaikea n\u00e4hd\u00e4. Eiv\u00e4tk\u00e4 hy\u00f6nteisetk\u00e4\u00e4n ole niin suosittu ruoka kuin yleens\u00e4 luullaan, ainakaan l\u00e4nsimaissa. Maailmassa kaksi miljardia ihmist\u00e4 sy\u00f6 hy\u00f6nteisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, mutta niin ei tapahdu l\u00e4nsimaissa.<\/p>\n<p>\u2013 Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 nyt k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 jokainen kivi ja ilmastonmuutoksen vuoksi on hyv\u00e4 edes her\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4, S\u00f6derlund toteaa.<\/p>\n<p>Seminaarin osallistujilta kysyttiin, voisivatko he kuvitella kokeilevansa ihmislihaa. Kahdeksan prosenttia vastasi kysymykseen my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti.&#8221;<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.mtvuutiset.fi\/artikkeli\/mita-ihmetta-ruotsalaisprofessori-esitti-ihmislihan-syonnin-keinoksi-taistella-ilmastonmuutosta-vastaan-suurin-osa-ihmisista-pitaa-ajatusta-inhottavana\/7536116\" class=\"autohyperlink\" target=\"_blank\">https:\/\/www.mtvuutiset.fi\/artikkeli\/mita-ihmetta-ruotsalaisprofessori-esitti-ihmislihan-syonnin-keinoksi-taistella-ilmastonmuutosta-vastaan-suurin-osa-ihmisista-pitaa-ajatusta-inhottavana\/7536116<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;K\u00e4yt\u00f6stutkija, professori Magnus S\u00f6derlund esitti yleis\u00f6lle provosoivan kysymyksen ruokamessuilla Tukholmassa. Kun kyse on ilmastonmuutoksesta, pit\u00e4isi asiasta ainakin keskustella. Tukholmassa tiistaina alkaneilla Gastro summit -ruokamessuilla pohditaan muun muasssa ruoantuotannon tulevaisuutta. Messuvieraille on tarjolla muun muassa lihatonta pekonia ja hy\u00f6nteisruokaa. Ehk\u00e4 eniten huomiota her\u00e4tti avajaisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seminaari, jossa puhujana oli Tukholman kauppakorkeakoulun professori, k\u00e4yt\u00f6stutkija Magnus S\u00f6derlund. Tabuja vaikea [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6418","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6418","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6418"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6418\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6421,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6418\/revisions\/6421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6418"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6418"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6418"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}