”Ilman p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 ei tule ruokaa, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ihmiselle. <\/p>\n\n\n\n
Kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen kimalainen hy\u00f6rii \nkasvua aloittelevan pihanurmikon yll\u00e4 leskenlehden toivossa. Viel\u00e4 \nviluttaa, mutta p\u00f6rri\u00e4isell\u00e4 on kiire ker\u00e4t\u00e4 mett\u00e4 ja siitep\u00f6ly\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kimalainen ahkeroi oman lajinsa eduksi, mutta samalla se on hyvin t\u00e4rke\u00e4 el\u00e4in muidenkin lajien el\u00e4m\u00e4lle. <\/p>\n\n\n\n
Ilman\n p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 ja ennen kaikkia mesipisti\u00e4isi\u00e4 \u2013 kimalaisia ja mehil\u00e4isi\u00e4 \u2013\n maapallon ravintoverkosto romahtaisi. Ihmiskunnan sadasta t\u00e4rkeimm\u00e4ist\u00e4\n viljelykasvista 70:n p\u00f6lytt\u00e4misen hoitavat juuri mesipisti\u00e4iset. <\/p>\n\n\n\n
Jos\n ne kuolevat, ensin loppuu ruoka kasvinsy\u00f6jilt\u00e4 ja sitten niit\u00e4 sy\u00f6vilt\u00e4\n lajeilta. Kauhuskenaarion p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on maapallo, jossa maasto on kuivunut \naavikoksi, koska kasvillisuus on kadonnut, ja n\u00e4lk\u00e4 ja jano tappavat \nel\u00e4inlajin toisensa j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n
Turvassa ei ole silloin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ihminen.<\/p>\n\n\n\n
P\u00f6lytt\u00e4jien\n rajusta v\u00e4henemisest\u00e4 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on uutisoitu jo \nvuosikymmenen ajan. Helpoimmin laskettavat tuhot koskevat \ntarhamehil\u00e4isi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi Yhdysvaltain Virginian osavaltion maatalousviranomaiset (siirryt toiseen palveluun)<\/a>\n kertovat, ett\u00e4 vuosikuolleisuus on kasvanut kolmannekseen \ntarhamehil\u00e4ispopulaatioista. Toissa talvi oli erityisen vakava: miltei \n60 prosenttia Virginian tarhamehil\u00e4isist\u00e4 kuoli. <\/p>\n\n\n\n Parin vuoden takainen ranskalaistutkimus (siirryt toiseen palveluun)<\/a> totesi, ett\u00e4 noin 30 prosenttia on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuolinluku my\u00f6s EU-maissa. <\/p>\n\n\n\n Kato koettelee tarhamehil\u00e4isten lis\u00e4ksi my\u00f6s villej\u00e4 mesipisti\u00e4isi\u00e4, vaikka niiden kannoista onkin vaikeampi saada tietoa. <\/p>\n\n\n\n Uusin todiste julkaistiin muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten Journal of Insect Conservation (siirryt toiseen palveluun)<\/a> -lehdess\u00e4. Kanadan peltomailla aikoinaan yleinen pohjoisamerikkalainen kimalainen Bombus pensylvanicus<\/em> on aivan sukupuuton partaalla, kanadalaisen Yorkin yliopiston (siirryt toiseen palveluun)<\/a> tutkijat toteavat ykskantaan. <\/p>\n\n\n\n J\u00e4ljell\u00e4 on en\u00e4\u00e4 kymmenisen prosenttia m\u00e4\u00e4rist\u00e4, joita havaittiin viime viime vuosisadan ja 2000-luvun alun laskennoissa. <\/p>\n\n\n\n Tutkimus: Mehil\u00e4inen osaa matematiikkaa<\/strong> N\u00e4kyyk\u00f6 p\u00f6lytt\u00e4jien v\u00e4heneminen my\u00f6s Suomessa? Siihen ei ole vastausta.<\/p>\n\n\n\n Tarhamehil\u00e4isist\u00e4\n on aika hyv\u00e4t tiedot, mutta villien p\u00f6lytt\u00e4jien voinnista tiedet\u00e4\u00e4n \nv\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4seurantaa ei ole, kertoo agroekologi Marjaana Toivonen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n H\u00e4n\n ty\u00f6skentelee Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen SYKE:n \nBiodiversitettikeskuksessa ja on viime aikoina tutkinut viljelykasvien \np\u00f6lytyst\u00e4 ja p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ilman \nseurantaa tutkijat eiv\u00e4t tied\u00e4, miten villien mesipisti\u00e4isten eli \nkimalaisten ja erakkomehil\u00e4isten tai kukkak\u00e4rp\u00e4sten kannat ovat \nmahdollisesti muuttuneet. Kukkak\u00e4rp\u00e4setkin ovat t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u2013 SYKE:ss\u00e4 on kyll\u00e4 juuri alkanut hanke, jossa on tarkoitus laatia esitys kansallisesta p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4seurannasta. Samaan aikaan EU:ssa ollaan k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 EU:n laajuisen seurannan suunnittelua, Toivonen kertoo. ”<\/p>\n\n\n\n
Tutkimukset\n olivat jo aiemmin osoittaneet, ett\u00e4 mehil\u00e4inen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 nolla \ntarkoittaa, ja osaa laskea m\u00e4\u00e4ri\u00e4 viiteen saakka. Alkuvuonna julkaistun ranskalais-australialaisen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun)<\/a>\n mehil\u00e4inen osaa my\u00f6s ynn\u00e4t\u00e4 ja miinustaa. Sill\u00e4 on kaksi laskuteht\u00e4vien\n vaatimaa kyky\u00e4: sen pitk\u00e4ss\u00e4 muistissa s\u00e4ilyv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, ja lyhyess\u00e4 \nmuistissaan se k\u00e4sittelee kulloistakin teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Kokeissa ei sent\u00e4\u00e4n \nk\u00e4ytetty numeroita, vaan v\u00e4hent\u00e4misen ja lis\u00e4\u00e4misen symboleina olivat \nv\u00e4rit.<\/em><\/p>\n\n\n\nSeuranta puuttuu<\/h3>\n\n\n\n