{"id":6360,"date":"2019-03-31T10:53:07","date_gmt":"2019-03-31T07:53:07","guid":{"rendered":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/?p=6360"},"modified":"2019-03-17T10:58:21","modified_gmt":"2019-03-17T08:58:21","slug":"4-1-2019-stukin-tiedote-5g-verkon-sateilyturvallisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/4-1-2019-stukin-tiedote-5g-verkon-sateilyturvallisuus\/","title":{"rendered":"4.1.2019 STUK:in tiedote: 5G-verkon s\u00e4teilyturvallisuus"},"content":{"rendered":"\n<p>&#8221;Uusimman  sukupolven 5G-matkaviestinverkon suunnittelu ja testaus ovat  parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4. Uuden tekniikan avulla pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamaan  entist\u00e4 nopeampia langattomia tietoliikenneyhteyksi\u00e4 kuluttajien ja  yritysten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon mukaan 5G-verkko tulee  toimimaan Suomessa kolmella eri taajuusalueella. Ensimm\u00e4isen\u00e4 laajempaan  k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetaan noin 3,5 GHz taajuusalue. Alle 1 GHz taajuusalueella  pyrit\u00e4\u00e4n palvelemaan haja-asutusalueiden asukkaita ja esineiden  internetin (IoT, Internet of Things) k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa  5G-verkossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi noin 30 GHz millimetriaaltoja.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4nhetkisen\n tiedon valossa altistuminen tukiasemien radiotaajuiselle s\u00e4teilylle ei \ntule nousemaan merkitt\u00e4v\u00e4lle tasolle 5G-verkon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton my\u00f6t\u00e4. \nRadiotaajuiselle s\u00e4teilylle altistumisen kannalta 1 GHz ja 3,5 GHz \ntaajuusalueen tukiasemat eiv\u00e4t poikkea merkitt\u00e4v\u00e4sti jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien\n matkaviestintekniikoiden (2G, 3G, 4G) tukiasemista. \nMillimetriaaltoalueella tukiasemien solukoko tulee olemaan pieni, koska \nkorkeat taajuudet etenev\u00e4t heikosti. Yksi antenni saattaa palvella \nesimerkiksi yksitt\u00e4ist\u00e4 neuvottelutilaa. Millimetriaallot eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n\n l\u00e4p\u00e4ise seini\u00e4, joten verkon sis\u00e4tilakuuluvuuden varmistamiseksi \ntarvitaan sis\u00e4tiloihin sijoitettavia tukiasemia. Pienen solukoon \ntukiasemissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n matalaa l\u00e4hetystehoa, jolloin radiotaajuiselle \ns\u00e4teilylle altistuminen tulee olemaan v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Tiivis tukiasemaverkko \nmahdollistaa sen, ett\u00e4 my\u00f6s 5G-p\u00e4\u00e4telaitteet voivat toimia pienell\u00e4 \nl\u00e4hetysteholla.<\/p>\n\n\n\n<p>5G-matkaviestinverkon, kuten aiempien  tekniikoiden (2G, 3G, 4G), s\u00e4teilyturvallisuus varmistetaan  s\u00e4teilylains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n keinoin. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus  selvitt\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6n altistuminen radiotaajuiselle s\u00e4teilylle ennen  tukiaseman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Altistuminen ei saa ylitt\u00e4\u00e4 enimm\u00e4isarvoja  paikoissa, joihin v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 on vapaa p\u00e4\u00e4sy. STUK seuraa aktiivisesti  5G-verkon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin,  jos on syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6 altistuu enimm\u00e4isarvot ylitt\u00e4v\u00e4lle  s\u00e4teilylle.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<a href=\"https:\/\/www.stuk.fi\/aiheet\/matkapuhelimet-ja-tukiasemat\/matkapuhelinverkko\/5g-verkon-sateilyturvallisuus\" class=\"autohyperlink\" target=\"_blank\">https:\/\/www.stuk.fi\/aiheet\/matkapuhelimet-ja-tukiasemat\/matkapuhelinverkko\/5g-verkon-sateilyturvallisuus<\/a>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Uusimman sukupolven 5G-matkaviestinverkon suunnittelu ja testaus ovat parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4. Uuden tekniikan avulla pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamaan entist\u00e4 nopeampia langattomia tietoliikenneyhteyksi\u00e4 kuluttajien ja yritysten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon mukaan 5G-verkko tulee toimimaan Suomessa kolmella eri taajuusalueella. Ensimm\u00e4isen\u00e4 laajempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetaan noin 3,5 GHz taajuusalue. Alle 1 GHz taajuusalueella pyrit\u00e4\u00e4n palvelemaan haja-asutusalueiden asukkaita ja esineiden internetin (IoT, Internet of Things) [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6360","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6360"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6362,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6360\/revisions\/6362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}