”5g-teknologia on viel\u00e4 vahvasti kehitysasteella, mutta kuitenkin niin\n pitk\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 Nokia demosi Helsingin Vallilassa Soneran toimistolla \nverkkoa, jonka nopeus ylitti moninkertaisesti nykyiset 4g-yhteydet.<\/p>\n\n\n\n
Todellista seuraavan sukupolven tekniikkaa testiverkossa olivat \nkuitenkin vain Nokian prototyyppiantennit ja muut radiokomponentit, \ntaustalla toimi nykyisen sukupolven AirScale-tukiasema. Yhteys toimi 4,5\n gigahertsin taajuudella ja taajuuskaistaa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yhteens\u00e4 200 \nmegahertsi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Demossa nopeus ylsi 4,5 gigabittiin sekunnissa ja vasteajat olivat \nparhaimmillaan alle kaksi millisekuntia. Tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vastaavista \nnopeuksista ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 nauttimaan viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan ja silloinkin \ntodenn\u00e4k\u00f6isesti vain rajallisella alueella.<\/p>\n\n\n\n
Nokian maailmanlaajuisesta radiomyynnist\u00e4 vastaavan johtajan Ari Kyn\u00e4slahden<\/strong>\n mukaan taajuudet ovat 5g:lle iso haaste. Ongelmana on se, ett\u00e4 vapaita \ntaajuusalueita l\u00f6ytyy l\u00e4hinn\u00e4 hyvin korkeilta, kymmenien gigahertsien \ntaajuuksilta.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi Etel\u00e4-Korean talviolympialaisiin vuodelle 2018 \nsuunniteltu testiverkko tulee toimimaan 28 GHz taajuudella. Korkealla \ntaajuudella kantama on niin heikko, ett\u00e4 Kyn\u00e4slahden mukaan yhden \nverkkosolun s\u00e4de on vain sadasta kahteensataan metriin.<\/p>\n\n\n\n Eri puolella maailmaa taajuusalueiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukset my\u00f6s \nvaihtelevat. Esimerkiksi Euroopassa 28 GHz aluetta ei olla toistaiseksi \nottamassa 5g:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Globaalisti vapaata kaistaa voisi l\u00f6yty\u00e4 3,5 \nGHz alueelta, Kyn\u00e4slahti sanoo.<\/p>\n\n\n\n Yhteen taajuuteen ei kuitenkaan tarvitse nojata, vaan eri taajuuksia \nvoidaan my\u00f6s yhdistell\u00e4 suurempien nopeuksien saavuttamiseksi samaan \ntapaan kuin 4g-verkoissa tehd\u00e4\u00e4n nykyisin.<\/p>\n\n\n\n Heikon kantaman vuoksi 5g tulee olemaan kaupunkikeskusten tekniikkaa \npitk\u00e4lle 2020-luvulle saakka. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kannalta jo nykyisin valtaosan \nSuomea kattava 4g palvelee siis viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Kyn\u00e4slahden mukaan \nalkuvaiheessa tekniikoita voidaan my\u00f6s yhdistell\u00e4 siten, ett\u00e4 sama laite\n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 4g- ett\u00e4 5g-verkkoa samanaikaisesti.<\/p>\n\n\n\n Operaattoreille 5g tiet\u00e4\u00e4 uusia investointeja. Nykyisiin verkkoihin \nverrattuna esimerkiksi siirtoyhteyksien kapasiteettia pit\u00e4\u00e4 kasvattaa. \nSuurin ero on kuitenkin tukiasemien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Tarpeista riippuen \ntukiasema voi pian olla jokaisessa lyhtypylv\u00e4\u00e4ss\u00e4, kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Timo Hietalahti <\/strong>Soneran teknologiayksik\u00f6st\u00e4 pohtii.<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 investointeihinkaan ei tarvitse ryhty\u00e4. Jos nykyinen aikataulu pit\u00e4\u00e4, 5g-standardi valmistuu vuonna 2019. Ensimm\u00e4iset kaupalliset ja standardin mukaiset 5g-verkot on tarkoitus saada valmiiksi Tokion olympialaisiin vuonna 2020.”<\/p>\n\n\n\nhttps:\/\/www.tivi.fi\/Kaikki_uutiset\/nokia-naytti-helsingissa-kuinka-5g-toimii-tukiasema-tulossa-jokaiseen-lyhtypylvaaseen-6575115<\/a>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" ”5g-teknologia on viel\u00e4 vahvasti kehitysasteella, mutta kuitenkin niin pitk\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 Nokia demosi Helsingin Vallilassa Soneran toimistolla verkkoa, jonka nopeus ylitti moninkertaisesti nykyiset 4g-yhteydet. Todellista seuraavan sukupolven tekniikkaa testiverkossa olivat kuitenkin vain Nokian prototyyppiantennit ja muut radiokomponentit, taustalla toimi nykyisen sukupolven AirScale-tukiasema. Yhteys toimi 4,5 gigahertsin taajuudella ja taajuuskaistaa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yhteens\u00e4 200 megahertsi\u00e4. Demossa nopeus […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-6356","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6356"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6357,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6356\/revisions\/6357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}