”Tutkijat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t Antarktiksella alati kasvavan railon lohkaisevan j\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4 irti yhden historian suurimmista j\u00e4\u00e4vuorista.<\/p>\n
Etel\u00e4mantereen l\u00e4nsiosien j\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4 sijaitsevan halkeaman havaittiin kasvaneen voimakkaasti joulukuun aikana. Tammikuussa railo on jatkanut kasvamistaan ja sen pel\u00e4t\u00e4\u00e4n irrottavan j\u00e4\u00e4tik\u00f6st\u00e4 yhden maailman suurimmista j\u00e4\u00e4vuorista.<\/p>\n
Tiedemiehet ovat kertoneet halkeaman kasvaneen pituussuunnassa jopa kymmenell\u00e4 kilometrill\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tammikuun alusta.<\/p>\n
Jos Larsen C -j\u00e4\u00e4hyllyll\u00e4 sijaitseva halkeama kasvaa viel\u00e4 20 kilometrill\u00e4, voi se tutkijoiden mukaan irrottaa yhden maailman suurimmista j\u00e4\u00e4vuorista. Joulukuun 2016 aikana j\u00e4\u00e4peitteess\u00e4 oleva halkeama kasvoi muutamassa viikossa 18 kilometrill\u00e4 pituussuunnassa.<\/p>\n
Halkeama on ollut tiedoissa jo vuosikymmeni\u00e4, mutta viimeisten kuuden vuoden kuluessa se on kasvanut eritt\u00e4in nopeasti. Jos railon repim\u00e4 j\u00e4\u00e4vuori romahtaa mereen, voi merenpinta nousta jopa 10 senttimetrill\u00e4.<\/p>\n
BBC:n mukaan ensitiedot halkeamasta 350 metri\u00e4 paksulla j\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4 saatiin EU:n Sentinel-1 satelliittisysteemist\u00e4. Satelliitti seuraa Etel\u00e4mantereen olosuhteita s\u00e4\u00e4st\u00e4 huolimatta jatkuvasti. Satelliitin kuvaaman tiedon perusteella halkeama l\u00e4hestyy nyt pituudeltaan 175 kilometrin matkaa.<\/p>\n
Valtavan halkeaman pel\u00e4t\u00e4\u00e4n pahimmillaan nostavan vedenpintaa jopa 10 senttimetrill\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4kappaleen pinta-ala on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 reilut 5 000 neli\u00f6kilometri\u00e4, eli se vastaa kooltaan suurin piirtein Etel\u00e4-Karjalan maakunnan pinta-alaa.<\/p>\n
Etel\u00e4mantereen l\u00e4nsiosien j\u00e4\u00e4tik\u00f6n kohtalo arveluttaa nyt tutkijoita. Hieman pohjoisempana sijaitseva Larsen B -j\u00e4\u00e4hylly hajosi kokonaan vastaavanlaisessa tilanteessa vuonna 2002.<\/p>\n
Kelluvat j\u00e4\u00e4hyllyt ovat t\u00e4rkeit\u00e4, sill\u00e4 ne suojaavat j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4 valumasta pois paikaltaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4\u00e4t\u00e4 mereen valuu, sit\u00e4 korkeammalle vedenpinta nousee. Pahimmassa tapauksessa koko Larsen C:n pid\u00e4ttelem\u00e4 j\u00e4\u00e4 voi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 valua mereen.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n seurauksena vedenpinnan nousu voisi hukuttaa alleen esimerkiksi matalat Marshallinsaaret, Tongan sek\u00e4 Malediivit.”<\/p>\n