{"id":4557,"date":"2016-02-07T23:51:03","date_gmt":"2016-02-07T21:51:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lopunajat.fi\/blogi\/?p=4557"},"modified":"2016-02-08T00:29:03","modified_gmt":"2016-02-07T22:29:03","slug":"7-2-2016-google-janoaa-valtaa-ja-voittoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/7-2-2016-google-janoaa-valtaa-ja-voittoja\/","title":{"rendered":"7.2.2016: Google janoaa valtaa ja voittoja"},"content":{"rendered":"<p>&#8221;Tapaus Google -kirja paljastaa Googlen v\u00e4hemm\u00e4n kauniin takapihan.<\/p>\n<p>Google on maailman tuottoisimpia konserneja, johon kuuluu satoja tyt\u00e4ryhti\u00f6it\u00e4 ja osakkaita. Maailman valloittanut yritys syntyi Kaliforniassa tutkimusprojektin seurauksena. Maineenluojat ovat antaneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Googlen perustajien \u2013 edelleenkin yrityksen p\u00e4\u00e4omistajien \u2013 Larry Pagen ja Sergey Brinin olevan maailmanparantajia.<\/p>\n<p>Vuonna 1997 nimens\u00e4 saanut Google syntyi idealistisesta hankkeesta. Virallisesti Google Inc. perustettiin seuraavan vuoden syyskuussa. Omistajien tavoitteena oli luoda tehokas hakukone. Alkuvaiheessa k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeet olivat etusijalla eiv\u00e4tk\u00e4 mainostajien.<\/p>\n<p>Idealismi karisi hyvin nopeasti, jos sit\u00e4 olikaan. Googlesta tuli rahakone. Lokakuussa 2000 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu valtavan menestyksen taannut mainostusj\u00e4rjestelm\u00e4 ei ollut edes yrityksen oma keksint\u00f6. Googlen arvioitiin vuonna 2013 olevan esimerkiksi Saksan suurin media-alan yritys.<\/p>\n<p>Yrityksen strategiaksi vakiintui kannattavien keksint\u00f6jen ostaminen osaksi bisnest\u00e4. Google on kasvattanut aggressiivisesti konsernia ostamalla lisenssej\u00e4 tai yrityksi\u00e4, joilla on osaamista.<\/p>\n<p>Tapaus Google -kirjan kirjoittajat Torsten Fricke ja Ulrich Novak luonnehtivat Google-konsernia itsevarmaksi ja h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Liiketoiminta jakautuu kar-keasti hakupalveluihin, mainontaan, k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmiin ja yrityksiin.<\/p>\n<p>Google esitt\u00e4ytyy poliittisesti korrektina, ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen\u00e4 yrityksen\u00e4. Se tarjoaa tukeaan luonnonkatastrofien, kriisien tai poikkeusolosuhteiden iskiess\u00e4. Yrityskuva on \u201dsekavan sympaattinen\u201d alati muuttuvine logoineen.<\/p>\n<p>Kovan bisneksen organisointi alkoi hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2001 tulleen ja toimitusjohtajaksi nimetyn Eric Schmidtin k\u00e4siss\u00e4. Yritys n\u00e4ytt\u00e4ytyy ty\u00f6ntekij\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisen\u00e4, vaikka yrityksen sis\u00e4ll\u00e4 vallitsee luokkayhteiskunta.<\/p>\n<p>Hakuj\u00e4tin kotisivu linkittyy useisiin Google-sivustoihin, joiden kautta \u201dIT-konserni kopeloi arkaluonteisia julkisen el\u00e4m\u00e4n osa-alueita ja yritt\u00e4\u00e4 vaikuttaa niihin\u201d, kuvailevat Torsten Fricke ja Ulrich Novak.<\/p>\n<p>Hakuj\u00e4tin vaalisivustoja on noin 20 maassa, muun muassa Egyptiss\u00e4, Ranskassa, Italiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Yritys tuki presidenttiehdokas Barack Obamaa.<\/p>\n<p>Kirjan kirjoittajat leikittelev\u00e4t orwellilaisella tulevaisuuden kuvalla vaaleista, joiden tuloksia Google pystyy peukaloimaan tuottamalla hakukoneen algoritmeilla tietynlaisia ehdokashakuja. Kirjoittajat vertaavat Googlen valtaa verkossa diktatuuriin, jossa ei ole kilpailevaa tiedonv\u00e4lityst\u00e4.<\/p>\n<p>Googlella on kiinte\u00e4t suhteet my\u00f6s Yhdysvaltojen armeijaan muun muassa johtokunnan j\u00e4sen Alan R. Mulallyn kautta. Google Earthissa on mukana Keyhole Corp:n teknologiaa, jota aikaisemmin oli ollut vain Yhdysvaltojen puolustusvoimien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muun muassa Irakin sodassa. Googlen kauppaa Keyholen kanssa rahoitettiin osittain CIA:n riskip\u00e4\u00e4omalla.<\/p>\n<p>Google on ylivoimaisesti suosituin hakukone maailmassa. Yrityksess\u00e4 pel\u00e4t\u00e4\u00e4nkin, ett\u00e4 yh\u00e4 useammat valtiot haluavat rajoittaa sen monopoliasemaa ja suojella kansalaistensa yksityisyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Google on useaan otteeseen joutunut maksamaan yksityisyydensuojan rikkomisesta saamiaan sakkoja. Se muun muassa ker\u00e4si kahden vuoden ajan kansalaisten MAC-osoitteita, SSID-tunnuksia ja s\u00e4hk\u00f6posteja sek\u00e4 surffaustietoja 2010-luvun alussa. Pari vuotta my\u00f6hemmin paljastui miljoonien ihmisten surffaustietojen vakoilu.<\/p>\n<p>Yritys on toiminut my\u00f6s laittomuuden rajamaastossa muun muas-sa tekem\u00e4ll\u00e4 vuosia bisnest\u00e4 sallimalla mainokset laittomasta kanadalaisesta online-apteekkien reseptil\u00e4\u00e4kkeist\u00e4.<\/p>\n<p>Google perusti vuonna p\u00f6rssiin menonsa j\u00e4lkeen vuonna 2004 toimipisteen Dubliniin. Viisi vuotta my\u00f6hemmin yritys ilmoitti Google Irelandin hallinnollisiksi kuluiksi valtaisan 5,5 miljardia euroa. Vuonna 2012 se ilmoitti 8,8 miljardia euroa lisenssituloja.<\/p>\n<p>Sanomalehti Financial Times mukaan yritys kierr\u00e4tti rahat ensi Irlannin kautta Hollantiin ja lopulta takaisin Irlantiin holding-yhti\u00f6\u00f6n. Bermudan veroparatiisin ansiosta verotusprosentti kutistui viiteen.<\/p>\n<p>Yritys kiersi veroja tehokkaasti jo 2005: se maksoi 5,8 miljardin euron voitoista kolmen prosentin verran eli 174 miljoonaa veroa. Muutama vuosi my\u00f6hemmin yhti\u00f6 kiersi jo kahden miljardin verran veroja.<\/p>\n<p>My\u00f6s Page ja Brin tahkoavat rahaa osakeoptioiden avulla. He ilmoittivat vuonna 2014 vuosipalkakseen yhden dollarin. Esimerkiksi Brin m\u00f6i osakkeitaan vuonna 2014 summalla, joka vastasi keskim\u00e4\u00e4rin kolme miljoonan dollarin tuloa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p><em>Torsten Fricke ja Ulrich Novak: Tapaus Google. Miten hakukoneyhti\u00f6n mahti ylt\u00e4\u00e4 kaikkialle ja miksi se on niin vaarallista? Minerva 2015. 268 sivua<\/em>.&#8221;<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.kansanuutiset.fi\/artikkeli\/3499590-google-janoaa-valtaa-ja-voittoja\" target=\"_blank\">http:\/\/www.kansanuutiset.fi\/artikkeli\/3499590-google-janoaa-valtaa-ja-voittoja<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Tapaus Google -kirja paljastaa Googlen v\u00e4hemm\u00e4n kauniin takapihan. Google on maailman tuottoisimpia konserneja, johon kuuluu satoja tyt\u00e4ryhti\u00f6it\u00e4 ja osakkaita. Maailman valloittanut yritys syntyi Kaliforniassa tutkimusprojektin seurauksena. Maineenluojat ovat antaneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Googlen perustajien \u2013 edelleenkin yrityksen p\u00e4\u00e4omistajien \u2013 Larry Pagen ja Sergey Brinin olevan maailmanparantajia. Vuonna 1997 nimens\u00e4 saanut Google syntyi idealistisesta hankkeesta. Virallisesti Google Inc. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4557","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4557","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4557"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4557\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4559,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4557\/revisions\/4559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}