”Merten muoviroska on yksi suurimmista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmistamme. Kansainv\u00e4listen sopimusten avulla roskaamisen kuriin saattaminen junnaa, joten moni yritys yritt\u00e4\u00e4 ratkaista globaalia ongelmaa omin nokkinensa. Muoviroska vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6n lis\u00e4ksi talouteen ja viime k\u00e4dess\u00e4 terveyteemme.<\/p>\n
Jos nykyinen tahti jatkuu, meriss\u00e4mme on vuonna 2050 enemm\u00e4n muovia kuin kalaa, ennusti Davosin talousfoorumissa julkaistu Ellen MacArthur Foundationin raportti. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n mukaan meriin kulkeutuu vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovij\u00e4tett\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voi verrata siihen, jos aaltoihin kipattaisiin j\u00e4teautollinen muovia vuorokauden jokainen minuutti vuoden ymp\u00e4ri.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6, talous ja terveys k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4<\/strong> Muoviroska sitoo my\u00f6s myrkyllisi\u00e4 kemikaaleja, kuten PCB:t\u00e4 ja DDT:t\u00e4. Muovista liukenee my\u00f6s muovin pehmentimi\u00e4 ja palonestoaineita merivesiin. Pieneksi silpuksi meriss\u00e4 jauhautuva muovi eli mikromuovi p\u00e4\u00e4tyy lopulta ravintoketjuun, jossa se rikastuu ja voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 kalojen kautta ihmiseen.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei voida sanoa riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tieteellisell\u00e4 varmuudella, ett\u00e4 ihmiselle aiheutuu ongelmia, mutta on vahvoja tieteellisi\u00e4 viitteit\u00e4, ett\u00e4 tiettyj\u00e4 toksisia, hyvin vaarallisia kemikaaleja sitoutuu mikromuoveihin, sanoo ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ylitarkastaja Niko Urho.<\/p>\n Aasiasta valtaosa globaalista roskasta<\/strong> P\u00e4\u00e4asiassa maa-alueilta per\u00e4isin oleva muovij\u00e4te kulkeutuu merivirtojen mukana pois rannoilta jopa mannerten kokoisiin j\u00e4tepy\u00f6rteisiin, joita on maapallolla jo viisi. Niist\u00e4 suurin on Tyynenmeren j\u00e4tepy\u00f6rre.<\/p>\n J\u00e4tepy\u00f6rteet kattavat yhdess\u00e4 jopa 40 prosenttia maapallon merien pinta-alasta. Valtaosa py\u00f6rteiden roskasta on juuri muovia.<\/p>\n Maailman meriss\u00e4 on viisi massiivista muovij\u00e4tepy\u00f6rrett\u00e4. Niist\u00e4 suurin on pohjoisella Tyynell\u00e4merell\u00e4 sijaitseva j\u00e4tepy\u00f6rre. Meriin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 muoviroskasta 60 prosenttia tulee viidest\u00e4 Aasian maasta, jotka ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Kuva: Yle Uutisgrafiikka, Ocean Conservancy<\/p>\n Kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia tarvitaan<\/strong> YK:lla on ollut jo vuodesta 1982 l\u00e4htien merioikeuksia k\u00e4sittelev\u00e4 sopimus, jonka yhten\u00e4 osana on meri\u00e4 koskevan j\u00e4tteen ongelma. Moniulotteisen sopimuksen toimeenpanossa on ollut ongelmia. YK:n teht\u00e4vi\u00e4 tukeva ja esille tuova Suomen YK-lliitto on lobannut erillisen muovij\u00e4tesopimuksen aikaansaamiseksi.<\/p>\n \u2013 Meid\u00e4n mielest\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saataisiin aikaan t\u00e4t\u00e4 problematiikkaa esiin nostava sopimus, kun se on nyt valtaviin mittasuhteisiin laajentunut, sanoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.<\/p>\n Pioneerit yritt\u00e4v\u00e4t pelastaa meret<\/strong> \u2013 Joka viikko kahden Empire State Buildingin verran muovia p\u00e4\u00e4tyy meriin, jossa se vahingoittaa ekosysteemi\u00e4, taloutta ja p\u00e4\u00e4tyy lopulta ravintoketjuumme, ja sit\u00e4 kautta mahdollisesti vahingoittaa meit\u00e4, sanoi Ocean Cleanup -yrityksen toimitusjohtaja Boyan Slat elokuussa palattuaan Tyynelt\u00e4merelt\u00e4 kartoittamasta tilannetta.<\/p>\n Slat on parikymppinen hollantilainen, joka on keksinyt kenties pisimm\u00e4ll\u00e4 olevan ja lupaavimman menetelm\u00e4n, jolla valtameret saataisiin siivottua kelluvasta muovij\u00e4tteest\u00e4. Keksint\u00f6 perustuu valtamerten py\u00f6rteisiin, jotka sys\u00e4\u00e4v\u00e4t roskat puomien muodostamaan ansaan.<\/p>\n Kes\u00e4ll\u00e4 2016 Slatin Ocean Cleanup -yritys laskee kahden kilometrin pituisen koeversion puhdistuslaitoksesta Japanin merivesiin. Vuonna 2020 se on tarkoitus laajentaa 100 kilometrin pituiseen roskapuomiin Tyynell\u00e4merell\u00e4. Puomin avulla roskat ohjataan siiloon, joka ker\u00e4\u00e4 ne talteen ja uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n Ocean Cleanup laskee, ett\u00e4 kymmenen vuoden kuluttua 40 prosenttia isoimmasta Tyynenmeren j\u00e4tepy\u00f6rteest\u00e4 olisi siivottu, jos menetelm\u00e4 saadaan toimimaan.<\/p>\n
\nMiljoona merilintua ja 100\u00a0000 merinis\u00e4k\u00e4st\u00e4 kuolee joka vuosi muovij\u00e4tteiden takia. Muoviroska aiheuttaa 13 miljardin US-dollarin vahingot joka vuosi kalastukselle, merenkululle ja turismille.<\/p>\n
\nSuurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. N\u00e4ist\u00e4 viidest\u00e4 maasta tulee 60 prosenttia merten muoviroskasta. Suurimpia syyp\u00e4it\u00e4 merten muovittumiseen ovat kaatopaikat merten ja jokien l\u00e4heisyydess\u00e4, teollisuus, j\u00e4tevedet ja turistit. Paljon saataisiin aikaan jo sill\u00e4, jos rannikkovaltioiden j\u00e4tehuolto pantaisiin kuntoon.<\/p>\n
\nKoska merivirrat kuljettavat j\u00e4tteet ymp\u00e4riins\u00e4 valtameriss\u00e4, ongelma on globaali. My\u00f6s ratkaisujen pit\u00e4isi olla kaikkia maita koskettavia. Siksi tarvittaisiin kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia, kuten ilmastonmuutoksen tai otsonikadon torjunnassakin.<\/p>\n
\nOngelma on sen suuruinen, ett\u00e4 se houkuttelee my\u00f6s yrityksi\u00e4 merten pelastustalkoisiin. Kansainv\u00e4lisen sopimisen hitaita liikkeit\u00e4 odotellessa moni yritt\u00e4j\u00e4 onkin ryhtynyt tuumasta toimeen. Niin my\u00f6s yhdysvaltalaisen talouslehti Forbesin merkitt\u00e4v\u00e4ksi alle 30-vuotiaaksi nime\u00e4m\u00e4 Boyan Slat.<\/p>\n