”Ydinr\u00e4j\u00e4hdyksen voimakkuus ei viittaa vetypommiin. Kyseess\u00e4 voi olla jonkinlainen v\u00e4limalli, jossa perinteist\u00e4 fissiopommia vahvistetaan vedyn avulla.<\/p>\n
Vetypommin kehitt\u00e4minen 50-luvulla mahdollisti suurvaltojen valtavimmat ydinkokeet, joiden r\u00e4j\u00e4hdysvoima ylitti monituhatkertaisesti Yhdysvaltain Hiroshimaan ja Nagasakiin pudottamien atomipommien voiman. Pohjois-Korean tammikuussa tekem\u00e4 maanalainen ydinkoe ei voimakkuudeltaan suuresti eronnut sen edellisest\u00e4 ydinkokeesta 2013.<\/p>\n
Pohjois-Korean 6. tammikuuta tekem\u00e4 ydinkoe saattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4 nipun avoimia kysymyksi\u00e4. Erist\u00e4ytynyt valtio v\u00e4itt\u00e4\u00e4 kokeilleensa vetypommia, mit\u00e4 monet asiantuntijat ep\u00e4ilev\u00e4t. Varmuutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saada.<\/p>\n
\u2013 R\u00e4j\u00e4hdys havaittiin hyvin \u00e4kki\u00e4 seismisill\u00e4 laitteilla. Jos tulee kaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, niit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n mahdollisesti havaitsemaan muutaman p\u00e4iv\u00e4n tai viikon sis\u00e4ll\u00e4 radionuklideja mittaavilla asemilla, kertoo ylitarkastaja Mikael Moring S\u00e4teilyturvakeskuksesta.<\/p>\n
Ydinkieltosopimusta valvovalla j\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 CTBTO:lla on tarkkailuasemaverkosto. Pohjois-Korean edellisen vuonna 2013 tekem\u00e4n ydinkokeen kaasuvuoto havaittiin Japanissa.<\/p>\n
\u2013 Sinne p\u00e4in tuulet viev\u00e4t t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4, joten Japanin asemaa seurataan, Moring sanoo.<\/p>\n
Edellisetkin kokeet t\u00e4ynn\u00e4 kysymyksi\u00e4<\/strong> Esimerkiksi vuoden 2009 kokeesta ei vapautunut kaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joista olisi voitu tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n Vuoden 2013 kokeesta p\u00e4\u00e4si kaasuvuoto, mutta se tapahtui niin my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja oli niin v\u00e4h\u00e4inen, ettei sen perusteella voitu erotella, oliko Pohjois-Korea k\u00e4ytt\u00e4nyt ydinr\u00e4j\u00e4hteen materiaalina plutoniumia vai uraania.<\/p>\n Jos Pohjois-Korea kykenisi rakentamaan vetypommin, se voisi merkit\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 se voisi rakentaa riitt\u00e4v\u00e4n pienen ydink\u00e4rjen ohjuksen kuljetettavaksi. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on arvioitu, ett\u00e4 Pohjois-Korean ydinaseet ovat liian isokokoisia ohjuksille.<\/p>\n Fissiopommi vai vetypommi?<\/strong> R\u00e4j\u00e4hdys ei voimakkuudeltaan suuresti poikennut edellisest\u00e4, vuoden 2013 kokeesta.<\/p>\n Molemmat ovat heikompia kuin vaikkapa Yhdysvaltain ensimm\u00e4inen ydinkoe, koodinimelt\u00e4\u00e4n Trinity. Tuolloisen r\u00e4j\u00e4hdyksen voimakkuus oli 20 kilotonnia.<\/p>\n Vetypommin r\u00e4j\u00e4hdysvoima voisi olla tuhansia kertoja suurempi.<\/p>\n Atomi halkeaa \u2013 ja tuottaa valtavan r\u00e4j\u00e4hdyksen<\/strong> Vastaavasti n\u00e4m\u00e4 neutronit halkaisevat uusia ytimi\u00e4 \u2013 syntyy ketjureaktio. Atomipommin tapauksessa seurauksena on valtava r\u00e4j\u00e4hdys. Fissiolla toimivat my\u00f6s nykyiset ydinvoimalat.<\/p>\n Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit tuhonneet Yhdysvaltain atomipommit olivat fissiopommeja. Niiden r\u00e4j\u00e4hdysvoima oli noin 15 ja 20 kilotonnia.<\/p>\n Fissiopommilla voidaan saavuttaa 500 kilotonnin r\u00e4j\u00e4hdysvoima, joka siis vastaisi 500 000 trotyylitonnin r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4.<\/p>\n Atomi yhdistyy \u2013 ja tuottaa viel\u00e4 suuremman r\u00e4j\u00e4hdyksen<\/strong> Ensimm\u00e4isen kokeen vetypommilla teki Yhdysvallat vuonna 1952. Siit\u00e4 l\u00e4htien vetypommista tuli suurvaltojen ydinaseiden perusmalli, jota my\u00f6s ahkerasti testattiin suurissa ydinkokeissa.<\/p>\n Enn\u00e4tyksen teki Neuvostoliitto 30. lokakuuta 1961.<\/p>\n Novaja Zemljan edustalla Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 r\u00e4j\u00e4ytetyn Tsar-Bombaksi nimetyn vetypommin r\u00e4j\u00e4hdys vastasi voimakkuudeltaan ainakin 50\u00a0000 kilotonnia, er\u00e4iss\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4 jopa 58\u00a0000 kilotonnia.<\/p>\n Pommin voima siis vastasi ainakin 50\u00a0000\u00a0000 trotyylitonnia.<\/p>\n Vaikka pommi r\u00e4j\u00e4ytettiin 4 kilometri\u00e4 maan pinnan yl\u00e4puolella, se j\u00e4risytti maata kuin Richterin asteikolla mitattuna 5,0:n vahvuinen maanj\u00e4ristys.<\/p>\n Sienipilvi nousi 60 kilometrin korkeuteen. T\u00e4ydellisen tuhon alueen s\u00e4teeksi mitattiin 35 kilometri\u00e4.<\/p>\n Kyseess\u00e4 oli pitk\u00e4lti n\u00e4yt\u00f6sluontoinen kylm\u00e4n sodan tempaus, sill\u00e4 pommi oli liian raskastekoinen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n aseeksi.<\/p>\n Auringon voimanl\u00e4hde tuhot\u00f6ihin<\/strong> Fuusiossa kaksi toisiinsa t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 kevytt\u00e4 ydint\u00e4 yhdistyy, ja energia syntyy ytimen hiukkasten, protonien ja neutronien sidosenergian vapautuessa.<\/p>\n Fuusion aikaansaaminen vaatii hyvin korkean l\u00e4mp\u00f6tilan, eik\u00e4 ihmiskunta ole ainakaan viel\u00e4 kyennyt valjastamaan sit\u00e4 ydinvoimaloihinsa.<\/p>\n Fuusion aikaansaanti on vaikeaa<\/strong> Viisi valtiota on kyennyt vahvistetusti rakentamaan vetypommin. Vaikeusaste on jo paljon korkeampi kuin fissiopommissa.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ysi vetypommi on vaikea rakentaa, koska fuusion oikea-aikaisuus ja se, ett\u00e4 saa fuusion toimimaan ja k\u00e4yntiin, ei ole kovin helppoa, Stukin ylitarkastaja Mikael Moring sanoo.<\/p>\n \u2013 Voi ajatella sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 fissiolla toimivia ydinvoimalaitoksia meill\u00e4 on ollut kymmeni\u00e4 vuosia mutta fuusiovoimalaitosta ei ole kyetty tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n V\u00e4limallin pommi?<\/strong> T\u00e4m\u00e4 olisi Pohjois-Korealle edistysaskel ydinaseen kehittelyss\u00e4, vaikka tuollaisen aseen tuhovoima edelleenkin j\u00e4isi kauas vetypommin mahdista.<\/p>\n Varmuutta pommin mallista ei ole helppo saada, vaikka ydinkokeesta p\u00e4\u00e4sisikin kaasuvuotoja.<\/p>\n \u2013 Vetypommeissakin on aina se fissiopommi mukana ja valtaosa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee fissiopommista, ylitarkastaja Moring sanoo.<\/p>\n Plutoniumia vai uraania?<\/strong> Ero on siin\u00e4, ett\u00e4 plutoniumia tuotetaan ydinreaktoreissa, kun taas uraania kaivetaan maasta ja siit\u00e4 erotetaan ydinaseissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 isotooppi 235.<\/p>\n \u2013 Me tied\u00e4mme aika hyvin, millaisia ydinreaktoreita Pohjois-Korealla on, joten muu maailma pystyy suurin piirtein tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, millaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n plutoniumaseita Pohjois-Korea pystyy tuottamaan, Moring selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Uraanin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vaikea seurata<\/strong> \u2013 Jos heill\u00e4 on teknologia, jolla uraani-235:tt\u00e4 voidaan riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti erottaa uraanista, silloin on paljon vaikeampi valvoa sit\u00e4, mink\u00e4laisen asem\u00e4\u00e4r\u00e4n he voivat tuottaa.<\/p>\n Jonkinlaista viitett\u00e4 suuntaan tai toiseen voitaisiin saada ydinkokeesta vapautuvista kaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, mutta se on eritt\u00e4in ep\u00e4varmaa. Esimerkiksi vuoden 2009 ydinkokeesta ei kyetty havaitsemaan mit\u00e4\u00e4n kaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.”<\/p>\n
\nSulkeutuneen Pohjois-Korean edellisiinkin ydinkokeisiin liittyy paljon kysymysmerkkej\u00e4.<\/p>\n
\nPohjois-Korean uusimman maanalaisen ydinkokeen voimakkuuden on arvioitu olleen 6\u201310 kilotonnin luokkaa. Kilotonni on energian yksikk\u00f6, jolla mitataan ydinaseiden r\u00e4j\u00e4hdysvoimaa. Kilotonni vastaa tuhannen trotyylitonnin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4ess\u00e4 syntyv\u00e4 energiaa.<\/p>\n
\nAlun perin atomipommit perustuivat fissioon. Fissiossa neutroni halkaisee raskaan plutonium- tai uraaniatomin ytimen kahdeksi pienemm\u00e4ksi, jolloin vapautuu energiaa ja neutroneita.<\/p>\n
\nIhmiskunta eteni uudelle asteelle tuhovoimassaan, kun 50-luvulla kehitettiin fuusiolla toimiva vetypommi.<\/p>\n
\nVetypommissa pystyt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vedyn fuusiota, sit\u00e4 samaa, jota aurinko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimanl\u00e4hteen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\nVetypommiinkin sis\u00e4ltyy fissiopommi. Se toimii laukaisimena, joka k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 vedyn fuusion.<\/p>\n
\nPohjois-Korean tapauksessa voi olla kyseess\u00e4 varsinaisen kaksivaiheisen vetypommin ja fissiopommin v\u00e4limalli, pienell\u00e4 vetym\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 voimistettu fissiopommi, jossa on siis mukana pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 vety\u00e4 parantamassa fissiopommin voimaa.<\/p>\n
\nToinen keskeinen kysymys, jota Pohjois-Korean tarkkailijat nyt pohtivat, on Pohjois-Korean ydinmateriaali \u2013 k\u00e4ytettiink\u00f6 pommissa plutoniumia vai uraania.<\/p>\n
\nUraanin k\u00e4ytt\u00f6 tekisi Pohjois-Korean ydinasekehityksen seurannasta entist\u00e4kin vaikeampaa.<\/p>\n