”Ajatus maailmansodasta, sotilaallisesta ja v\u00e4kivaltaisesta yhteenotosta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden mantereen ja kymmenen maan v\u00e4lill\u00e4, tuntuu kaukaiselta. Ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 sellaista h\u00e4vityst\u00e4, k\u00e4rsimyst\u00e4 tai kuolemaa ei halua kukaan. Haluamme uskoa, ett\u00e4 olemme oppineet menneest\u00e4.<\/p>\n
Yksi voimakkaimmista \u201dei en\u00e4\u00e4 koskaan\u201d -tunnetiloista lienee vallinnut vajaat sata vuotta sitten p\u00e4\u00e4ttyneen ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen, kun ihmiset todella havahtuivat sodan tuhoihin.<\/p>\n
Kyse oli maailmansodasta, jota oli edelt\u00e4nyt huikea teknologinen kehitys. Sukellusveneet, konetuliaseet ja uudenlainen tykist\u00f6 vaikuttivat osaltaan siihen, ett\u00e4 sodassa kuoli noin 16 miljoonaa ihmist\u00e4. Mutta kului vain kaksi vuosikymment\u00e4 ja alkoi toinen maailmansota. Tunnetuin seurauksin.<\/p>\n
War never again! Never again war!, twiittasi paavi kaksi vuotta sitten. Kului muutama kuukausi ja Ukrainassa alkoi kiehua tavalla, jonka lopusta voimme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain esitt\u00e4\u00e4 ar\u00advioita.<\/p>\n
Ukrainan sodan j\u00e4lkeen julistettaneen j\u00e4lleen \u201dei en\u00e4\u00e4 koskaan\u201d.<\/p>\n
Katsottaessa historiaa ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 voi aiheellisesti kysy\u00e4, emmek\u00f6 me ihmiset koskaan opi? Tarvitaanko aina sota, jotta voimme iloita rauhasta?<\/p>\n
Keskustelu kolmannesta maailmansodasta on vuonna 2015 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ajankohtainen.<\/p>\n
Ruotsalainen konfliktintutkija ja professori Wilhelm Agrell totesi alkukes\u00e4st\u00e4 kolmannen maailmansodan olevan jo k\u00e4ynniss\u00e4, Isisin ja muiden terroristij\u00e4rjest\u00f6jen ollessa sodan toinen osapuoli muuta maailmaa vastaan.<\/p>\n
Ukrainan sota on luonnollisesti her\u00e4tt\u00e4nyt Euroopassa, etenkin sen it\u00e4isiss\u00e4 ja pohjoisissa maissa, keskustelua sodan mahdollisuudesta, mik\u00e4 viel\u00e4 muutama vuosi sitten tuntui ep\u00e4realistiselta ajatukselta.<\/p>\n
Useat eurooppalaiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat todenneet Euroopan olevan nyt l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sotaa kuin kylm\u00e4n sodan aikana. Ven\u00e4j\u00e4n duuman puhemies on sanonut, ett\u00e4 \u201dkolmas maailmansota olisi ihmiskunnan viimeinen\u201d, ja suursijoittaja George Soros on arvioinut, ett\u00e4 \u201dolemme uuden maailmansodan kynnyksell\u00e4\u201d.<\/p>\n
Euroopan tilanne muistuttaa ensimm\u00e4isen maailmansodan alun ruutitynnyriksi kutsuttua tilaa: taloudellinen ep\u00e4vakaus sek\u00e4 Ukrainan sota voivat eskaloitua t\u00e4ydeksi sodaksi. Sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ett\u00e4 Yhdysvallat ovat vannoneet olevansa valmiita sotaan, mik\u00e4li tilanne vaatii.<\/p>\n
Valtiot varautuvat tahoillaan sotaan, tai paremminkin varautumisellaan pyrkiv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n sodan syttymisen. Asekaupan volyymi on globaalisti kasvanut viime vuosina l\u00e4hes kaksikymment\u00e4 prosenttia ja esimerkiksi Kiina on kasvattanut asevoimiensa budjettia yli kymmenell\u00e4 prosentilla viimeisen vuoden aikana. Aseita sotimiseen maailmassa on.<\/p>\n
Yhdysvalloissa on asiantuntijapiireiss\u00e4 ja mediassa k\u00e4yty viime kuukausina vilkasta keskustelua kolmannesta maailmansodasta.<\/p>\n
Syyn\u00e4 keskusteluun ei ole Ukrainan tilanne vaan kahden tunnetun asiantuntijan, Peter W. Singerin ja August Colen kes\u00e4kuussa julkaistu kirja Ghost Fleet, jossa luodaan varsin uskottava visio siit\u00e4, milt\u00e4 kolmas maailmansota Yhdysvaltojen, Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ghost Fleet on taitava yhdistelm\u00e4 faktaa ja fiktiota, strategiaa ja ihmiskohtaloita yhdistettyn\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n geopoliittiseen tilanteeseen. Kirja on vauhdikas ja mukaansatempaava novelli, mutta kevyeksi sit\u00e4 ei sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 tarkkuuden ja ajankohtaisuuden takia voi kutsua.<\/p>\n
Ghost Fleet tuo mieleen menestyskirjailija Tom Clancyn teokset ja etenkin Red Storm Rising -kirjan, jossa Nato ja Varsovan liitto ajautuvat kolmanteen maailmansotaan Euroopassa.<\/p>\n
Kirja ei kuitenkaan ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n clancymainen teknotrilleri, jossa lukijalle samalla avautuu Yhdysvaltojen viimeaikainen asetekninen kehitys, vaan siihen yhdistyy Robert D. Kaplanin ajattelua muistuttava maailmanpolitiikan realismi.<\/p>\n
Kun esimerkiksi vertaa Kiinan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilmestyneen uuden sotilasstrategian linjauksia laivastovoiman kasvattamisesta merialueiden hallinnassa ja Yhdysvaltojen Kiina-strategian arvioita Kiinan uhkan kehityksest\u00e4 Ghost Fleetin l\u00e4ht\u00f6kohtiin, on vaikea tehd\u00e4 eroa todellisuuden ja kirjan tapahtumien v\u00e4lille.<\/p>\n
Kirjassa on my\u00f6s l\u00e4hes 400 alaviitett\u00e4, joiden informaatio erityisesti teknologian osalta kertoo lukijalle, miten l\u00e4hell\u00e4 todellisuutta liikutaan.<\/p>\n
Kirjan alussa kumotaan varsin uskottavasti v\u00e4ite, etteiv\u00e4t Yhdysvallat ja Kiina koskaan ajautuisi sotaan vahvan taloudellisen keskin\u00e4isriippuvuutensa takia.<\/p>\n
Alku on muutoinkin kuin lukisi t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n arvioita turvallisuustrendeist\u00e4: Kiristyv\u00e4 kamppailu luonnonrikkauksista, finanssikriisien turvallisuuspoliittisten vaikutusten arvaamattomuus, teknologian ulottuminen kaikkeen sodank\u00e4yntiin ja terrorismin kasvava uhka.”<\/p>\n