”GPS:n haastava Galileo-satelliittipaikannusj\u00e4rjestelm\u00e4 otti viime y\u00f6n\u00e4 askeleen eteenp\u00e4in. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n laukaistiin kaksi satelliittia lis\u00e4\u00e4, ja suomalaisasiantuntijan mukaan paikannus pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Galileon avulla onnistunee l\u00e4hikuukausina.<\/p>\n
Viime y\u00f6n\u00e4 Ranskan Guyanassa laukaistiin avaruuteen yhdeks\u00e4s ja kymmenes Galileo-satelliitti. Joulukuussa laukaistaan viel\u00e4 pari lis\u00e4\u00e4 ja ensi vuodesta l\u00e4htien kuusi vuodessa.<\/p>\n
Professori ja osastonjohtaja Heidi Kuusniemi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta sanoo, ett\u00e4 viime y\u00f6n laukaisu on siksi merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Galileo alkaa n\u00e4ky\u00e4 vihdoin my\u00f6s kuluttajille. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on nyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tarpeeksi k\u00e4ytt\u00f6satelliitteja, jotta osan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 paikannusta voidaan tehd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Galileolla.<\/p>\n
\u2013 Osassa kuluttajalaitteissa on jo Galileo-valmius. Ne alkavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 saataville tulevia Galileo-satelliitteja. Eli niill\u00e4 vastaanottimilla voidaan saada tarkempi paikka. Esimerkiksi joissakin kaupungeissa on katvealueita, joissa pelkk\u00e4 GPS-paikannus ei ole toiminut, mutta Galileon avulla se voidaan saada.<\/p>\n
Galileo on EU:n ja Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n ESA:n jo viitisentoista vuotta kest\u00e4nyt hanke, jolla halutaan luoda eurooppalainen paikannusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka on riippumaton muista valtioista. GPS-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 hallinnoi Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6 Pentagon. Muita maailmanlaajuisia satelliittipaikannusj\u00e4rjestelmi\u00e4 ovat Ven\u00e4j\u00e4n ilma- ja avaruuspuolustusjoukkojen hallinnoima GLONASS sek\u00e4 Kiinan satelliittipaikannusviraston ohjaama BeiDou.<\/p>\n
Galileo on suunniteltu nimenomaan siviilik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja ainakin teoriassa ja simulaatioin sen on todistettu olevan tarkempi kuin GPS. Siksi sen uskotaan tuovan uusia ulottuvuuksia muun muassa siviili-ilmailuun, pelastustoimintaan, t\u00e4sm\u00e4maatalouteen ja liikenteeseen.<\/p>\n
Kovan onnen hanke<\/strong> Satelliittien laukaisuissa on ollut huono tuuria ja teknisi\u00e4 vaikeuksia. Maaliskuussa laukaistut kaksi satelliittia saatiin avaruuteen kolme kuukautta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, kun viime vuoden elokuussa laukaistut viides ja kuudes satelliitti joutuivat v\u00e4\u00e4r\u00e4lle kiertoradalle \u2013 nyt niist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vain tiedek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa parinkymmenen hengen kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 professori Heidi Kuusniemen johdolla menetelmi\u00e4, joilla Galileo voi toimia yhdess\u00e4 muiden satelliittipaikannusj\u00e4rjestelmien kanssa. Galileolla on esimerkiksi sama taajuus GPS:n kanssa, ja j\u00e4rjestelmien yhteisk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 saadaan suurimmat hy\u00f6dyt.<\/p>\n Pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen hankkeen eteneminen vihdoin hieman ripe\u00e4mmin askelin ilahduttaa tutkijaa.<\/p>\n \u2013 Kun on seurannut t\u00e4t\u00e4 koko viidentoista vuoden kaaren suunnittelusta saakka, niin on kyll\u00e4 tosi hienoa, ett\u00e4 aletaan olla siin\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 Galileoa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihan oikeasti. Se on niin hienosti suunniteltu j\u00e4rjestelm\u00e4, ett\u00e4 sen hy\u00f6dyt ovat mittavat, Kuusniemi hehkuttaa.<\/p>\n Hankkeen alussa j\u00e4rjestelm\u00e4n toivottiin syntyv\u00e4n p\u00e4\u00e4osin yksityisell\u00e4 rahoituksella, mutta t\u00e4m\u00e4 ei\u00a0 toteutunut. Kahdeksan vuotta sitten EU-maat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sopuun julkisesta rahoituksesta.<\/p>\n Tarkkaa tietoa lopullisista rakentamiskustannuksista ei ole, mutta niiden on arvioitu olevan alkuvaiheesta valmistumiseen 10\u201312 miljardia euroa. Valmistumisen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestelm\u00e4n yll\u00e4pidon vuosittaisten kustannusten arvioidaan olevan noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.”<\/p>\n
\nGalileo-hanke k\u00e4ynnistyi vuosituhannen vaihteessa ja sen taivalta ovat leimanneet viiv\u00e4stykset, rahoittajien l\u00f6yt\u00e4minen, nousevat kustannukset ja tekniset vaikeudet. Alunperin j\u00e4rjestelm\u00e4n toivottiin olevan valmis jo vuonna 2008, mutta matkan varrella aikataulu ovat venynyt. T\u00e4m\u00e4n hetken arvio on, ett\u00e4 vuonna 2020 koko j\u00e4rjestelm\u00e4 on valmis ja kaikki 30 satelliittia radoillaan.<\/p>\n