{"id":3350,"date":"2015-05-11T23:58:25","date_gmt":"2015-05-11T20:58:25","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lopunajat.fi\/blogi\/?p=3350"},"modified":"2015-08-30T12:01:26","modified_gmt":"2015-08-30T09:01:26","slug":"11-5-2015-syntyyko-ttipn-myota-maailmanhallitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/11-5-2015-syntyyko-ttipn-myota-maailmanhallitus\/","title":{"rendered":"11.5.2015: Syntyyk\u00f6 TTIP:n my\u00f6t\u00e4 maailmanhallitus?"},"content":{"rendered":"<p>&#8221;Artikkelin aiheena on Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus eli sopimus Euroopan unionin ja Amerikan Yhdysvaltojen v\u00e4lisest\u00e4 kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP). T\u00e4m\u00e4 sopimus esitell\u00e4\u00e4n v\u00e4lineeksi kaupan vapauttamiseksi, turhan byrokratian poistamiseksi ja s\u00e4\u00e4ntelyn joustavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Edistykselliselt\u00e4 kuulostavia sanoja, mutta kuinka asia on todellisuudessa?<\/p>\n<p>TTIP:s\u00e4 on runsaasti ongelmia<\/p>\n<p>Oikeastaan sana \u201dongelma\u201d on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 liian aneemisesti ilmaistuna. TTIP:s\u00e4 on toteutuessaan katastrofi, jota pyrimme tietyilt\u00e4 osin avaamaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa. T\u00e4m\u00e4 luhistuminen ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoittaisi eliitti\u00e4. Neuvotteluprosessi liikuttaa kansaa, sill\u00e4 kysymyksess\u00e4 on julkiset palvelut, energiantuotanto, Euroopan unioniin ja sen yksityisiin valtioihin kytkeytyv\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, raaka-aineet ja elintarvikkeet. Muitakin otsakkeita varmasti l\u00f6ytyy.<\/p>\n<p>Sopimuksen syntyprosessi muodostaa jo yhden hyvin vakavan dilemman, koska neuvotteluiden etenemisest\u00e4 vaietaan ja niit\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n suljettujen ovien sis\u00e4puolella.<\/p>\n<p>Kaikki eiv\u00e4t n\u00e4e TTIP:t\u00e4 m\u00f6rk\u00f6n\u00e4<\/p>\n<p>Julkisessa keskustelussa ei tuoda selv\u00e4sti esille TTIP-sopimuksen haittavaikutuksia. Asioita tarkastellaan ominaisuuksiltaan useiden eri prosessien valossa ja vain muutamat asiantuntijat esitt\u00e4v\u00e4t vain tietyist\u00e4 TTIP:n alueista kriittisen n\u00e4k\u00f6kannan. Arvostelun kohteena on olut esimerkiksi v\u00e4limiesoikeudet.<\/p>\n<p>Esimerkiksi Euroopan komissio, Suomen poliittinen johto ja Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitos (ETLA) ovat ryhmi\u00e4, jotka kuvittelevat sopimuksen tuovan talouskasvua ja edist\u00e4v\u00e4n ty\u00f6llistymist\u00e4. Positiivisesti ajattelevien mukaan EU:n ja Amerikan Yhdysvaltojen v\u00e4linen liiketoiminta kasvaisi voimassa olevien kaupan pid\u00e4kkeiden purkamisella. N\u00e4in eliminoitaisiin kustannuksia sek\u00e4 avattaisiin uusia markkinoita elinkeinoel\u00e4m\u00e4n elvytt\u00e4miseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi. N\u00e4in ajatellen TTIP-sopimus kuorrutetaan julkisuudessa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n taloudellisesti hy\u00f6dylliselt\u00e4 EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisille. [1]<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi sopimuksella uskotaan nopeuttavan ja selkiytt\u00e4v\u00e4n EU:n ja Yhdysvaltain v\u00e4lisist\u00e4 sijoitusoperointia ja rahoitusmarkkinoiden toimintaa.<\/p>\n<p>Kuitenkin TTIP on painajainen<\/p>\n<p>Elintaso tuskin lis\u00e4\u00e4ntyy ja jos kasvaa, niin se ei hy\u00f6dynn\u00e4 kaikkia.<\/p>\n<p>Vaikka yll\u00e4 esitetyt uudistukset osittain toteutuisivat, eiv\u00e4t ne kuitenkaan hy\u00f6dynt\u00e4isi kotitalouksia ja julkisiantalouksia, vaan hedelm\u00e4t varisisivat j\u00e4ttikorporaatioiden ja sijoittajien koriin. Eik\u00e4 vapauden menett\u00e4mist\u00e4 voida korvata taloudellisella hy\u00f6dyll\u00e4 ja tuskin muillakaan tavoilla.<\/p>\n<p>Euroopan komission laskelmien mukaa TTIP-sopimuksen aikaansaama hy\u00f6ty olisi Euroopassa 120 miljardia, Yhdysvalloissa 90 ja muissa osissa maailmaa 100 miljardia euroa vuodessa. Mutta esimerkiksi Kansainv\u00e4lisen oikeuden professori Martti Koskenniemi ei hyv\u00e4ksy n\u00e4it\u00e4 laskelmia ja pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kiistanalaisena. [2]<\/p>\n<p>Kilpailu markkinoista litist\u00e4\u00e4 pienemm\u00e4t yritt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n<p>Aikaisemmissa vapaakauppasopimuksissa markkinoille on asetettu rajoitteita. Esimerkiksi GATS-sopimuksen (palvelukauppa) kohdalla globaaleille markkinoille p\u00e4\u00e4seminen ja kansallinen kohtelu m\u00e4\u00e4riteltiin \u201dpositiiviseen listaan\u201d eli kauppa vapautettiin n\u00e4iden j\u00e4senmaiden itse laatimien listojen mukaisesti. [3]<\/p>\n<p>Mutta TTIP-sopimuksessa ei ole laisinkaan sen kaltaisia rajoituksia kuin esimerkiksi GATS:n positiivinen listaus. TTIP:n kohdalla kauppaa koskevat rajoitteet minimoitaisiin ja siten mahdollisesti kaupan rajoitteet kirjattaisiin sopimukseen erityisin\u00e4 poikkeuksina ns. \u201dnegatiiviseen listaan\u201d. [4]<\/p>\n<p>TTIP on kuin Troijan puuhevonen, joka ujuttaa viholliset valtion sis\u00e4lle.<br \/>\nTTIP-sopimus tulisi olemaan Uuden maailmanj\u00e4rjestyksen totalit\u00e4\u00e4rinen investoijien ja suurkorporaatioiden etuvartio, joka survoisi jalkoihinsa kaikki pienemm\u00e4t yritykset ja samalla kaventaisit yksityisten valtioiden suvereniteetista asemaa.<\/p>\n<p>Geenimuuntelu (GM) ja ymp\u00e4rist\u00f6uhat.<\/p>\n<p>Yhten\u00e4 uhkakuvana TTIP-sopimuksessa olisi GM-tuotteet. Esimerkiksi USA:ssa viljell\u00e4\u00e4n soijapapuja, joiden geneettisen mallin omistaa 90-prosenttisesti biotekniikkaj\u00e4tti Monsanto. Korkeiden proteiinipitoisuuksien vuoksi n\u00e4it\u00e4 papuja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Euroopan karjataloudessa. Monsanto on tehnyt niin tehokasta lobbausta, ett\u00e4 biotekniikkayritykset ovat saaneet omat s\u00e4\u00e4telyvaatimuksensa sallituksi Yhdysvalloissa. [5]<\/p>\n<p>TTIP:n my\u00f6t\u00e4 elintarvikkeiden alkuper\u00e4maata ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mainita. GM-tuotteet voivat olla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen kohtalokkaita.<br \/>\nGM-tuotteiden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 voi koitua odottamattomia, hyvin haitallisia yll\u00e4tyksi\u00e4 terveydelle ja ymp\u00e4rist\u00f6lle. Lyhyesti sanoen TTIP:n tavoitteena n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan globaalien suuryritysten ja sijoittajien diktatuurinen asema, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksityisten ihmisten ja valtioiden tarpeet ja itsen\u00e4isyyden varjoonsa.<\/p>\n<p>TTIP-sopimuksen supistaessa tuntuvasti valtioiden oikeutta ja kyvykkyytt\u00e4 puuttua kaupank\u00e4yntiin kansalaisten tai ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseksi, tarkoittaa se silloin yhti\u00f6iden ja sijoittajien valtaa ihmisoikeuksien sek\u00e4 ekologisen kest\u00e4vyyden edell\u00e4 (CEO 2013).<\/p>\n<p>V\u00e4limiesoikeus on investointisuojan takaajana.<\/p>\n<p>V\u00e4limiesoikeudessa kansallisen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n rinnalle perustetaan kansainv\u00e4linen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa asiat hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n vain j\u00e4lkimm\u00e4isen oikeus-systeemin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4limiesoikeuksien turvaaman investointisuojan kannalta TTIP-sopimuksessa ei ole kysymyksess\u00e4 EU:n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lisest\u00e4 ongelmasta. Sit\u00e4 vastoin kyseess\u00e4 on kansainv\u00e4lisen p\u00e4\u00e4oman, sijoittajap\u00e4\u00e4oman, vahvojen kansainv\u00e4listen taloudellisten toimijoiden ja julkisen vallan sek\u00e4 Yhdysvaltalaisen ett\u00e4 Eurooppalaisen julkisen vallan v\u00e4lisest\u00e4 ristiriidasta. [6]<\/p>\n<p>TTIP-sopimuksen investointisuoja luovuttaa ulkomaisille sijoittajille vahvan painostuskeinon valtioiden kanssa k\u00e4yt\u00e4viin neuvotteluihin.<br \/>\nLis\u00e4ksi terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4 j\u00e4\u00e4dytett\u00e4isiin nykyiseen muotoonsa ja kaikki siihen lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4t uudistukset olisivat ulkomaisten investoijien kontrollissa. [6]<\/p>\n<p>Slovakian valtion ja hollantilaisen vakuutusyhti\u00f6 Achmean v\u00e4linen juttu osoittaa kuinka investointisuoja voisi vastaavasti tulla vaikuttamaan esimerkiksi Suomessa terveydenhuoltoalalla. [6]<\/p>\n<p>Hiukan selvityst\u00e4 mainitusta Slovakian tapauksesta: 23.5.2013 luxemburgilainen tuomioistuin j\u00e4\u00e4dytti noin 30 miljoonan euron arvosta Slovakian valtion luxemburgilaisissa pankeissa olevia varoja. Siten pantiin t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n hollantilaisen vakuutusyhti\u00f6 Achmean kannetta koskeva kansainv\u00e4lisen v\u00e4litystuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Sen perusteella Slovakia oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty maksamaan Achmealle korvauksia voitosta, joka yhti\u00f6lt\u00e4 j\u00e4i saamatta maan terveydenhuoltolains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n tehtyjen muutosten vuoksi.<\/p>\n<p>Suurimmat yksityiset l\u00e4\u00e4k\u00e4rikeskukset \u2013 Mehil\u00e4inen, Attendo ja Terveystalo \u2013 ovat ulkomaisessa omistuksessa. N\u00e4iden yhdysvaltalaiset omistajat tulisivat saamaan merkitt\u00e4v\u00e4n roolin valmisteltaessa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, joilla puututtaisiin l\u00e4\u00e4k\u00e4rikeskusten tuottoihin. [6]<\/p>\n<p>Koskenniemen mukaan investointisuojan realisoituessa yritykset voisivat l\u00e4hett\u00e4\u00e4 lakimiehens\u00e4 lakimuutosta ty\u00f6st\u00e4v\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveysministeri\u00f6\u00f6n kertomaan, ettei esityst\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4 ja mik\u00e4li se toteutuu, luvassa on haaste kansainv\u00e4liseen v\u00e4limiesoikeuteen.<\/p>\n<p>Muut kansainv\u00e4liset vapaakauppa- ja kauppasopimukset.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi valmisteilla oleva kansainv\u00e4linen palvelukauppasopimus Trade in Services Agreement (TiSA) tulisi toteutuessaan uhkaamaan julkisen palveluiden tulevaisuutta sek\u00e4 aiheuttaa huolta rahoituspalveluiden s\u00e4\u00e4telyst\u00e4.<\/p>\n<p>Muita elitistisi\u00e4 itsen\u00e4isyyden sek\u00e4 demokratian tuhoajia ovat muun muassa vapaakauppasopimus CETA ja kauppasopimus ACTA.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Sionistit ja vapaakauppasopimukset<\/p>\n<p>Koska TTIP:n taustalla on kansainv\u00e4lisi\u00e4 talouden suurvaikuttajia sek\u00e4 p\u00e4\u00e4omapiirej\u00e4 ja ylikansallisia investoijia on silloin p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 TTIP:n taustalla on my\u00f6s sionistinen eliitti.<\/p>\n<p>Sionistien kontrolloimasta globaalista vaarasta kertoo sekin, ett\u00e4 Rockefellerit ja ylikansalliset liikepankit ovat ujuttaneet myrkytt\u00e4v\u00e4n vaikutuksensa USA:n hallintoon. Sionistinen eliitin vaikutus kansainv\u00e4liseen pakki- ja talousmaailmaan on kiistatonta. [7]<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi G20-maiden kokouksen neuvoa-antava j\u00e4rjest\u00f6 on Kansainv\u00e4linen kauppakamari (ICC). Muistettakoon, ett\u00e4 ICC (kuten my\u00f6s Transatlantic Business Dialoggue, TABD) koostuu vahvoista globaaleista liike-el\u00e4m\u00e4n lobbausorganisaatioista. Esimerkiksi TABD:n vuosikokouksiin osallistuu l\u00e4nsimaiden suurimpien yhti\u00f6iden edustajia, poliitikkoja ja WTO:n virkailijoita.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 mainitut tiedot ilmenev\u00e4t my\u00f6s Chossudovskyn teoksessa K\u00f6yhyyden globalisointi. Koska TTIP-sopimuksen neuvotteluilmapiiri on harmoniassa juuri mainittujen kansainv\u00e4listen talousj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa, niin on syyt\u00e4 huolestua. Esimerkiksi WTO on yksi sionistisen eliitin vallansiirron lukuisista v\u00e4lineist\u00e4. Wall Streetin pankkiirit ovat sionistista eliitti\u00e4, jolla on my\u00f6s vaikutusta esimerkiksi kansainv\u00e4lisiin suuryrityksiin. Voidaan siis sanoa, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 voimakkaana tekij\u00e4n\u00e4 vapaakauppasopimuksissa on taustalla sionistinen oligarkia.<\/p>\n<p>Yll\u00e4 olevaan painoarvoa antaa se, ett\u00e4 vaikutusvaltainen Yhdysvaltalainen Council on Foreign Relations (CFR) \u2013lobbausj\u00e4rjest\u00f6 on raportissaan todennut, kuinka Yhdysvallat kykenee takaamaan kansainv\u00e4lisen ylivalta-asemansa vapaakauppasopimuksilla.<\/p>\n<p>Tunnetusti CFR-j\u00e4rjest\u00f6 edustaa USA:n varakkainta finanssieliitti\u00e4. CFR:n johdossa toimii juutalainen uuskonservatiivi Richard Haas, joka on t\u00e4ydelt\u00e4 syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n sionisti. Lis\u00e4ksi korkeimpaan CFR:n johtoon kuuluu liuta muitakin juutalaisia, kuten kuten Robert Rubin, David Rubenstein, Richard Salomon ja Peter Ackerman.<\/p>\n<p>Talmudisti ja sionisti Robert Rubinin yhteydet ulottuvat aina Goldman Sachista, Citigroupin kautta CFR:n.<br \/>\nHuomattakoon, ett\u00e4 Robert Rubin on toiminut globaalin sionistisen investointipankin Goldman Sachin (GS) johtajana 26 vuotta ja ainakin vuonna 2007 h\u00e4n oli Citigroupin hallituksen johtaja. K\u00e4rjistetysti ilmaistuna Goldman Sach omistaa puolet maailman varallisuudesta. Citigroup on yksi Yhdysvaltojen keskuspankin (FED) omistajista. [7]<\/p>\n<p>Haasin johtama lobbausj\u00e4rjest\u00f6 toteaa, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset vapaakauppasopimukset ovat Yhdysvaltojen \u201dgeoekonominen\u201d ase vihollisvaltioita vastaan. Kiinaa vastaan Amerikka voi CFR:n mukaan taistella Tyynenmeren vapaakauppasopimuksella (Trans-Pacific Partnership, TPP).<\/p>\n<p>CFR:n selvityksen mukaan USA voi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 poliittista hegemoniaansa ainoastaan varmistamalla, ett\u00e4 amerikkalaismiljard\u00f6\u00f6rien ylikansalliset yhti\u00f6t ovat voitokkaita maailmalla. CFR ohjeistaa USA:n poliittista johtoa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 USA:n tulee kasvattaa entisest\u00e4\u00e4n \u201dpuolustusvoimien\u201d budjettia, mik\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4htitieteellisi\u00e4 voittoja yksityisille aseyhti\u00f6ille sek\u00e4 CFR:n edustamille yksityisille pankeille, joiden suurin asiakas on valtio. [7];[8]<\/p>\n<p>Koska CFR:n mukaan Yhdysvallat pystyy takaamaan kansainv\u00e4lisen ylivalta-asemansa vapaakauppasopimuksilla ja lis\u00e4ksi USA on vahvasti ylimyst\u00f6n kontrollissa, on silloin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sionistinen eliitti on voimakkaasti TTIP-vapaakauppasopimuksen taustalla. Lis\u00e4ksi sionistisia yhteyksi\u00e4 l\u00f6ytyy yll\u00e4 esitetyst\u00e4 CFR:n korkeimman johdon, GS:n ja Citigroupin v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n<p>Siten sionistisen mafian piuhat yhdistyv\u00e4t ihmeellisell\u00e4 tavalla my\u00f6s maailmantalouden hermokeskuksiin.<\/p>\n<p>Lopuksi<\/p>\n<p>EU:n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lisen TTIP:n neuvotteluista vastaa Euroopan komissio. T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 EU:n komissio ei ole demokraattisesti valittu elin ja sen valta on suurempi kuin Euroopan parlamentilla.<\/p>\n<p>TTIP-sopimus on her\u00e4tt\u00e4nyt vastustusta, eik\u00e4 syytt\u00e4.<br \/>\nTTIP-vapaakauppasopimus ei tarkoittaisi ainoastaan harvojen demokratian rippeiden surkastumista, yksityisten valtioiden kuolevan itsen\u00e4isyyden armonlaukausta, vapauden hiipumista, elintarvikkeiden alkuper\u00e4n tuntemattomuutta, oikeusturvan sek\u00e4 terveyden- ja sairaanhoidon romahtamista jne., vaan se merkitsee my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaista Maailmanhallitusta.<\/p>\n<p>Sopimuksessa annetaan kansainv\u00e4lisesti vahvoille p\u00e4\u00e4oman, sijoittajap\u00e4\u00e4oman ja talouden eri toimijoille niin valtavat globaalit hegemonian aseet, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 voivat toimia valtioina valtioiden sis\u00e4ll\u00e4 edell\u00e4 kuvatuin onnettomin seurauksin. Kourallinen eliitti\u00e4 kontrolloisi maailmaa. T\u00e4t\u00e4 ei pid\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4.&#8221;<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/magneettimedia.com\/syntyyko-ttipn-myota-maailmanhallitus\/\" target=\"_blank\">http:\/\/magneettimedia.com\/syntyyko-ttipn-myota-maailmanhallitus\/<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Artikkelin aiheena on Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus eli sopimus Euroopan unionin ja Amerikan Yhdysvaltojen v\u00e4lisest\u00e4 kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP). T\u00e4m\u00e4 sopimus esitell\u00e4\u00e4n v\u00e4lineeksi kaupan vapauttamiseksi, turhan byrokratian poistamiseksi ja s\u00e4\u00e4ntelyn joustavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. Edistykselliselt\u00e4 kuulostavia sanoja, mutta kuinka asia on todellisuudessa? TTIP:s\u00e4 on runsaasti ongelmia Oikeastaan sana \u201dongelma\u201d on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 liian aneemisesti ilmaistuna. TTIP:s\u00e4 on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3350","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3350","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3350"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3351,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3350\/revisions\/3351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3350"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3350"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lopunajat.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}