”Suomalaiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan muita pohjoismaalaisia kiintyneempi\u00e4 k\u00e4teiseen. Tanska, Ruotsi ja Norja ovat pidemm\u00e4ll\u00e4 erilaisessa l\u00e4himaksamisessa.<\/p>\n
K\u00e4teisen k\u00e4ytt\u00f6 on hiipunut Suomessa selv\u00e4sti kymmenen viime vuoden aikana.<\/p>\n
Olemmeko pian tilanteessa, jossa uudet maksutavat korvaavat kokonaan setelit ja kolikot?<\/p>\n
Vaikka korttimaksut ovat nakertaneet k\u00e4teisen osuutta, k\u00e4teinen pysyy k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n muiden maksutapojen rinnalla, arvioidaan Suomen Pankista.<\/p>\n
\u2013 V\u00e4hint\u00e4\u00e4n siihen menee viel\u00e4 15\u201320 vuotta. Ainahan voi tulla teknisi\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4, ja tekniikka avaa mahdollisuuksia. Muutaman l\u00e4hivuoden sis\u00e4\u00e4n voi tulla suurempi siirtym\u00e4 k\u00e4teisest\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isiin maksutapoihin. Se tosin edellytt\u00e4isi sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isen maksujen vastaanotto olisi markkinoilla l\u00e4hes 100-prosenttista. T\u00e4ll\u00f6in olisi teknisesti mahdollista luopua k\u00e4teisest\u00e4, arvelee johtava neuvonantaja Kari Takala.<\/p>\n
Tietyt selke\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6tavat pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 k\u00e4teisen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
\u2013 K\u00e4teist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n meill\u00e4 henkil\u00f6lt\u00e4 henkil\u00f6lle maksuihin sek\u00e4 pieniin ostoksiin toreilla ja kirpputoreilla. K\u00e4teist\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 summat ovat suhteellisen pieni\u00e4, eik\u00e4 se ole ennalta suunniteltua. K\u00e4yn t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4\u00e4tel\u00f6kioskilla, ja minulla sattuu olemaan juuri sopivasti kolikoita, kuvailee rahahuolto-osaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 P\u00e4ivi Heikkinen.<\/p>\n
Suomen Pankin tammikuisen kuluttajakyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista maksoi ostoksensa p\u00e4\u00e4asiassa maksukorteilla, 17 prosenttia k\u00e4teisell\u00e4 ja 12 prosenttia k\u00e4ytti molempia.<\/p>\n
Samaa kertoo my\u00f6s Finanssialan keskusliiton tutkimus viime vuodelta. En\u00e4\u00e4 reilu viidesosa maksoi p\u00e4ivitt\u00e4istavaraostoksensa tavallisimmin k\u00e4teisell\u00e4. Kolme nelj\u00e4sosa viilasi jotain maksukorttia, yleisemmin debit-korttia.<\/p>\n
Maksuliikenneyhti\u00f6 Netsin (ent. Luottokunta) kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2014 tekem\u00e4st\u00e4 pohjoismaisesta kyselytutkimuksesta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t pohjolassa ahkerimmin k\u00e4teist\u00e4.<\/p>\n
Suomalaiset kuluttajat maksoivat ostoksistaan k\u00e4teisell\u00e4 kolmanneksen eli 32,8 prosenttia, kun Tanskassa k\u00e4teist\u00e4 iski tiskiin 28,7 prosenttia, Ruotsissa 21,5 prosenttia ja Norjassa vain 20,4 prosenttia.<\/p>\n
Pohjoismaissa ollaan toki edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 maksumuodoissa. Monissa Euroopan maissa ja muualla maailmassa kauppa py\u00f6rii p\u00e4\u00e4osin viel\u00e4 seteleiden ja kolikoiden voimalla. Matkailun takia k\u00e4teisest\u00e4 luopuminen ei k\u00e4y noin vain.<\/p>\n
K\u00e4teinen pois, kulut alas ja turvallisuus yl\u00f6s?<\/strong> Seteleist\u00e4 ja kolikoista luopumista perusteltiin k\u00e4teisen k\u00e4sittelyn kuluilla ja turvallisuussyill\u00e4. Tanskassa hankkeen katsotaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n yritysten kustannuksia ja parantavan niiden tuottavuutta. Taustalla vaikuttaa my\u00f6s harmaan talouden ja muun rikollisuuden v\u00e4hent\u00e4minen.<\/p>\n Tanskassa ja Ruotsissa miljoonat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4lypuhelimen maksusovellusta. Suomessa tullaan per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n P\u00e4ivi Heikkisest\u00e4 harmaaseen talouteen on parempiakin keinoja kuin k\u00e4teisen poistaminen. H\u00e4n painottaa, ett\u00e4 rikollisuutta l\u00f6ytyy kaikissa maksutavoissa.<\/p>\n \u2013 Kun ihminen haluaa tehd\u00e4 filunkia, niin h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina tavan. K\u00e4teisen k\u00e4yt\u00f6n rajoittamista pohtineen ty\u00f6ryhm\u00e4n selvityksess\u00e4 todettiin, ettei k\u00e4teisen k\u00e4yt\u00f6n rajoittaminen vaikuttaisi harmaaseen talouteen Suomessa, vaan k\u00e4\u00e4nteiset alvit ja kuittipakko toimivat tehokkaammin.<\/p>\n Suomessakin erityisesti kaupanala on protestoinut k\u00e4teisen aiheuttamia kuluja vastaan. My\u00f6s Juha Sipil\u00e4n (kesk.) hallitus on puhunut yritysten tuottavuuden parantamisesta eri keinoin, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 valtiovallan ohjaus ei onnistuisi samaan tapaan. Lain mukaan yrityksill\u00e4 ei ole pakkoa ottaa vastaan k\u00e4teist\u00e4 rahaa, asiasta on vain ilmoitettava selke\u00e4sti ennen kaupantekoa.<\/p>\n Tanskalaiset ovat my\u00f6s ottaneet omakseen l\u00e4himaksamisen, ja pienet ostokset maksetaan siell\u00e4 kortilla tai k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4. Danske Bankista kerrotaan, ett\u00e4 sen MobilePay-maksusovellusta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo 2,4 miljoonaa tanskalaista eli noin 43 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Tanskassa ollaan huimasti Suomea edell\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sovelluksen on ladannut vasta noin 190 000 asiakasta.<\/p>\n Finanssialan keskusliiton tutkimuksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kahdeksalla prosentilla suomalaisista oli viime vuonna kortissaan l\u00e4himaksuominaisuus. Heist\u00e4 vain reilu viidennes oli k\u00e4ytt\u00e4nyt korttiaan l\u00e4himaksuun.<\/p>\n L\u00e4himaksutapahtumissa 1\u00a0800 prosentin kasvu<\/strong> Netsin kyselyss\u00e4 Suomi j\u00e4i viimeiselle sijalle, kun kyseltiin l\u00e4himaksukortin ja mobiilimaksun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n L\u00e4himaksaminen on yleistynyt meill\u00e4 vasta viimeksi kuluneen vuoden aikana, ja nyky\u00e4\u00e4n kaikkiin uusiin maksukortteihin voi valita ominaisuuden.<\/p>\n Kortit uusitaan 2\u20133 vuoden v\u00e4lein, joten Suomen suurimmat pankit, OP, Nordea ja Danske Bank ennakoivat huimia kasvulukuja l\u00e4himaksamisessa l\u00e4hivuosina. Prosentit ovat kovia, koska on l\u00e4hdetty liikkeelle melkein nollasta.<\/p>\n Netsin tilastojen mukaan l\u00e4himaksutapahtumien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 1 800 prosentilla helmikuun 2014 ja helmikuun 2015 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Vuodessa l\u00e4himaksutapahtumat lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t joka kuukausi keskim\u00e4\u00e4rin 30 prosentilla.<\/p>\n Samaan aikaan my\u00f6s l\u00e4himaksup\u00e4\u00e4tteet yleistyv\u00e4t vauhdilla. Nets kertoo p\u00e4\u00e4tteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaneen viime vuonna parillakymmenell\u00e4 prosentilla joka kuukausi. Helmikuussa 2015 p\u00e4\u00e4tteit\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yhdeks\u00e4n kertaa enemm\u00e4n kuin vuotta aiemmin.<\/p>\n Innokkaimmin l\u00e4himaksamisen ovat ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pikaruokaketjut ja suuret kauppaketjut, joissa nopea maksaminen sujuvoittaa kaupank\u00e4ynti\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 jonoja.<\/p>\n \u2013 Kortteja tulee lis\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6paikkojen tarjonta kasvaa. Kun n\u00e4m\u00e4 kaksi laitetaan yhteen, niin uskon, ett\u00e4 l\u00e4himaksaminen kymmenkertaistuu kahden vuoden sis\u00e4ll\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4, arvioi OP-pankin p\u00e4ivitt\u00e4israha-asioiden johtaja Kai Patovirta.<\/p>\n Suomi mobiilimaksamisen kehitysmaa<\/strong> Pankkien n\u00e4k\u00f6kulmasta kasvua rajoittaa l\u00e4hinn\u00e4 maksup\u00e4\u00e4tteiden v\u00e4h\u00e4isyys ja mahdollisimman laajalle k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunnalle sopivat ja useilla alustoilla toimivat sovellukset.<\/p>\n Teknisi\u00e4 ratkaisuja on tarjolla, mutta ne tukevat usein vain tiettyj\u00e4 k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4, sim-kortteja, pankkeja tai kauppoja.<\/p>\n Suomen Pankin P\u00e4ivi Heikkisen mukaan pankit ovat olleet my\u00f6s haluttomia kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia maksutapoja, ne ovat syntyneet p\u00e4\u00e4asiassa pankkij\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolella. Syy on maksuj\u00e4rjestelmien kalleus ja v\u00e4h\u00e4inen tuotto.<\/p>\n \u2013 Vuosikymmenten aikana rakennettu maksamisen infrastruktuuri on vaatinut suuria investointeja. Se pystyy py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kustannustehokkaasti valtavia tapahtumam\u00e4\u00e4ri\u00e4. Kuluttajat ja yritykset eiv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n halua maksaa erikseen maksamisesta, eli sen tuottopotentiaali on rajallinen, korostaa Heikkinen.<\/p>\n Pankkien ja operaattoreiden yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi mobiilimaksaminen tarvitsee kolmansia osapuolia, joiden avulla maksuliikenne sujuu ja turvataan. Kaikki uudet toimijat haluavat tuloja maksutapahtumasta.<\/p>\n Heikkinen toteaa, ett\u00e4 kannustin l\u00e4hte\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n suuria investointeja t\u00e4llaiseen palveluun ei ole kovin suuri.<\/p>\n Mist\u00e4 on kyse?<\/strong><\/p>\n
\nTanskassa on jo otettu ensiaskeleet ilman k\u00e4teist\u00e4 toimivaa yhteiskuntaa. Tanskan hallitus esitti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 vaatekaupoilta, bensa-asemilta ja ravintoloilta poistuisi velvollisuus ottaa vastaan k\u00e4teist\u00e4 ensi vuoden alusta alkaen.<\/p>\n
\nTeknisest\u00e4 osaamisesta huolimatta Suomessa ollaan muihin Pohjoismaihin verrattuna yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n j\u00e4ljess\u00e4 k\u00e4teisen korvaavissa maksumuodoissa.<\/p>\n
\nVaikka melkein jokaisella suomalaisella on matkapuhelin, mobiilimaksaminen on Suomessa viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n