”El\u00e4vien olentojen patentoiminen hiipii vaivihkaa my\u00f6s Eurooppaan, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Jaana Kanninen.<\/p>\n
Viel\u00e4 muutama vuosikymmen sitten olisi ollut k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ajatus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 jollekulle patenttioikeus el\u00e4v\u00e4\u00e4n organismiin, ihmisen geeneihin tai ruumiinosiin. Mutta kaikki muuttuu, kuomaseni!<\/p>\n
Olennainen askel otettiin Yhdysvalloissa vuonna 1980, kun korkein oikeus p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 kuluttavan bakteerin voi patentoida. Sen j\u00e4lkeen erityisesti Yhdysvalloissa on patentoitu el\u00e4m\u00e4\u00e4 sellaista vauhtia, ett\u00e4 suuri osa ihmisen geeneist\u00e4 on jo jonkin l\u00e4\u00e4kefirman omistuksessa.<\/p>\n
Patentin omistaja voi pitk\u00e4lti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, millaista tutkimusta kyseisest\u00e4 geenist\u00e4 voidaan tehd\u00e4, ja kuka sit\u00e4 voi tehd\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvalloissa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 suhtautuu el\u00e4m\u00e4n patentoimiseen huomattavasti sallivammin kuin \u00a0Euroopassa. Se p\u00e4tee my\u00f6s ruokatuotannon perusyksik\u00f6n, siemenen, patentoimiseen.<\/p>\n
EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan kasveja ei voi patentoida, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Suomen patenttilaki anna siihen mahdollisuutta.<\/p>\n
Monissa tapauksissa kuitenkin kolkutellaan rajoja, sill\u00e4 uusien lajikkeiden patentoiminen on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 Euroopassakin.<\/p>\n
Euroopan Patenttivirasto EPO:n oman ilmoituksen mukaan viime vuoden lokakuuhun menness\u00e4 se oli my\u00f6nt\u00e4nyt 71 patenttia tavanomaisille kasveille \u2013 siis muille kuin muuntogeenisille \u2013 ja 1960 patenttia muuntogeenisille kasveille.<\/p>\n
Suurta h\u00e4mminki\u00e4 her\u00e4ttiv\u00e4t parsakaalin ja tomaatin patentit viime marraskuussa. Tomaatin patenttioikeus meni Israelin matalousministeri\u00f6lle.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 patentit saivat Euroopan kasvinjalostajatkin vihaisiksi.<\/p>\n
Euroopan siemenyhdistys ESA piti patenttiviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 merkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Euroopassa voidaan patentoida kasvilajikkeita, jotka on tuotettu perinteisen risteytt\u00e4miseen ja valintaan perustuvan kasvinjalostuksen tuloksena.<\/p>\n
EPO:n viestint\u00e4johtajan Rainer Osterwalderin mukaan parsakaalin ja tomaatin tapauksissa ei patentoitu kasvilajikkeita, vaan kasvimateriaalia.<\/p>\n
Ero voi olla hienonhieno, mutta sen merkitys ei kyll\u00e4 aukene maallikolle.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4n patentoiminen voi tulla entist\u00e4 ajankohtaisemmaksi EU:n ja Yhdysvaltojen v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4vien vapaakauppaneuvotteluiden my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Toistaiseksi neuvottelut eiv\u00e4t ole edenneet niinsanottuihin teollis- ja tekij\u00e4noikeuskysymyksiin asti, joita my\u00f6s immateriaalisiksi tekij\u00e4noikeuksiksi kutsutaan.<\/p>\n
Toistaiseksi siis neuvottelijat eiv\u00e4t ole k\u00e4sitelleet arkaluontoista aihetta el\u00e4m\u00e4n patentoimisesta.<\/p>\n
N\u00e4ist\u00e4 asioista ei yleens\u00e4 tehd\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 otsikoita, vaikka ne koskettavatkin olemisen syvimpi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Niinp\u00e4 kansalaisten kannattaa aktiivisesti seurata asian etenemist\u00e4.<\/p>\n
Ja kysy\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n: Haluammeko yksityist\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n omistusoikeuden?”<\/p>\n