”Toukokuun alussa julkaistun raportin mukaan pohjavesikerrosten pinta on laskenut jopa 60 metri\u00e4 15 viime vuoden aikana. Veden v\u00e4hyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 maahan on tullut lyhyess\u00e4 ajassa yli 1,4 miljoonaa pakolaista.<\/p>\n
Zarqajoen uomassa Jordanian luoteisosassa on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4, mutta keskikes\u00e4ll\u00e4 virtaus loppuu kokonaan.<\/p>\n
Vesi solisee s\u00e4ili\u00f6auton tankkiin yksityisell\u00e4 pumppausasemalla Ammanin laitamilla Jordaniassa. Jordania on maailman kuivimpia maita \u2013 siell\u00e4 on nelj\u00e4nneksi v\u00e4hiten vett\u00e4 asukasta kohden kaikista maailman maista.<\/p>\n
Viime vuosina Jordanian kuivuus on pahentunut entisest\u00e4\u00e4n, kun maahan on saapunut vajaassa viidess\u00e4 vuodessa 1,4 miljoonaa pakolaista Syyriasta. Lis\u00e4ksi Irakista on saapunut kymmeni\u00e4 tuhansia, ja jo ennest\u00e4\u00e4n maassa on ollut miljoonia palestiinalaispakolaisia.<\/p>\n
Syyrialaispakolaisista yli 85 prosenttia asuu kaupungeissa, miss\u00e4 he kuormittavat entisest\u00e4\u00e4n tiukilla olevaa vedenjakelua. Jordanialaisten vedensaantia rajoitetaan 40 litraan p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 asukasta kohden.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 pakottaa monet ostamaan lis\u00e4ksi kallista vett\u00e4 yksityisilt\u00e4 pumppuasemilta. Niist\u00e4 monet pumppaavat vett\u00e4 laittomasti syvist\u00e4 pohjavesikerroksista.<\/p>\n
Toukokuun alussa julkaistun raportin mukaan pohjavesikerrosten pinta on paikoin laskenut jopa 60 metri\u00e4 sitten vuoden 2000. Pinta on laskenut paikoin jopa 300 metrin syvyyteen. Vett\u00e4 pumpataan yli kaksinkertaisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n verrattuna.<\/p>\n
\u2013 Jordania nojaa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pohjaveteen. Pohjavesil\u00e4hteiss\u00e4 veden pinta on eritt\u00e4in alhaalla kovan k\u00e4yt\u00f6n vuoksi ja osassa l\u00e4hteist\u00e4 vesi on muuttunut suolaiseksi tai huonolaatuiseksi. T\u00e4m\u00e4 on varoituskello johtajillemme siit\u00e4, ett\u00e4 maassamme pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia veden l\u00e4hteit\u00e4, muistuttaa Jordanian vesivaliokunnan puheenjohtaja Mohammad Abu Taha.<\/p>\n
Vett\u00e4 Punaisestamerest\u00e4 Kuolleeseenmereen<\/strong> Sen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla valmis kolmen vuoden kuluttua ja toimittaa lis\u00e4\u00e4 vett\u00e4 Kuolleeseenmereen, jonka pinta laskee metrin vuosivauhtia Jordanjoen vedenpumppauksen vuoksi. Lis\u00e4ksi putki tuottaa suolasta puhdistetusta merivedest\u00e4 tuotettua juomavett\u00e4 Jordaniaan ja Israeliin.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 saattaisi olla pysyv\u00e4 ratkaisu, mutta se on kallis, se maksaa miljardeja dollareita, ja kuten tiedet\u00e4\u00e4n, Jordaniassa on puutetta paitsi vedest\u00e4 my\u00f6s rahasta, sanoo Abu Taha.<\/p>\n Abu Tahan mukaan veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4.<\/p>\n \u2013 Projekti tuottaa sata miljoonaa kuutiometri\u00e4 vett\u00e4 vuodessa. Jordanian veden tarve on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 500 miljoonaa kuutiometri\u00e4, Abu Taha laskee.<\/p>\n Veden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 noin puolet menee lis\u00e4ksi joka tapauksessa Israeliin ja palestiinalaisalueille. Jordania ja Israel allekirjoittivat historiallisena pidetyn sopimuksen putkesta aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n Sopimusta on arvosteltu paitsi ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4, my\u00f6s siksi, ett\u00e4 mukana on Israel. Arvostelijat huomauttavat, ett\u00e4 Israel ei ole pit\u00e4nyt aiempiakaan sopimuksia.<\/p>\n \u2013 Israel ei ole noudattanut sopimuksia. Sopimuksessa sanotaan tarkasti, ett\u00e4 vett\u00e4 ei saa saastuttaa. Israel saastuttaa Jordan- ja Jarmukjoesta Jordaniaan j\u00e4\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4isen veden tahallaan. Siirtokuntien kaikki viem\u00e4rit laskevat veteen. Vett\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edes kasteluun, saati sitten juomavedeksi, arvostelee vesiasiantuntija Sufyan Tell konsulttifirma International Center for Environment & Planningista.<\/p>\n Toisaalta Jordaniassa on omiakin saasteongelmia. Jordanian kolmanneksi suurimpaan jokeen, Zarqajokeen, rakennettiin pato 1970-luvulla. Padon avulla oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 juomavett\u00e4 Ammaniin. Joki kuitenkin saastui niin pahoin muun muassa siihen virranneista lannoitteista ja teollisuudesta, ett\u00e4 vett\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 kuin kasteluun.<\/p>\n Maanviljelys kovilla kuivuudessa<\/strong> \u2013 Jordanian ilmasto on kuiva, todella kuiva. Se on suurin ongelma maanviljelij\u00f6ille. Esimerkiksi viime vuonna oli kova kuivuus. Koko vuonna satoi vain hyvin v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4, sanoo al-Ajouni.<\/p>\n \u2013 Yrit\u00e4mme kyll\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 sadevett\u00e4, mutta se ei riit\u00e4 kuivan ilmaston vuoksi.\u00a0 Vett\u00e4 sataa noin kahden kuukauden v\u00e4lein. Pumpattu vesi taas on liian kallista k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi viljelysmaiden kasteluun, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n Vesi-insin\u00f6\u00f6ri Mohammad Abu Taha sanoo, ett\u00e4 Jordanian ongelma ei johdu vain sateiden puutteesta. Suurin ongelma on se, ett\u00e4 satavasta vedest\u00e4 yli 90 prosenttia haihtuu ilmaan eik\u00e4 siten p\u00e4\u00e4dy pohjaveteen saakka.<\/p>\n Abu Tahan mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa eritt\u00e4in paljon Jordaniaan.”<\/p>\n
\nYksi ratkaisuista on ollut suunnitelma, jossa Punaisestamerest\u00e4 Aqaban l\u00e4helt\u00e4 rakennetaan kanava Kuolleeseenmereen.<\/p>\n
\nMaanviljelij\u00e4 Hatem al-Ajouni kuokkii punaista multaa Ammanin laitamilla. Pellolla hernesato on kypsynyt poimittavaksi. Al-Ajuni kertoo valinneensa herneen viljelt\u00e4v\u00e4ksi t\u00e4lle pellolle, sill\u00e4 se ei kaipaa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kasteluvett\u00e4.<\/p>\n