“Venäjän pikavauhtia uusitussa sotilasdoktriinissa maan sotilaallinen puolustus nousee yhä tärkeämpään rooliin yhteiskunnassa demokratian kehittämisen sijaan. Ulkopoliittinen instituutti on julkaissut analyysin Venäjän uudesta sotilasdoktriinista.
Venäläiset hävittäjät lensivät muodostelmassa Moskovan Punaisen Torin yllä Voitonpäivän paraatin harjoitusten aikana 5. toukokuuta.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemi ja kapteeniluutnantti James Mashiri Puolustusvoimista ovat julkaisseet analyysin Venäjän sotilaspoliittisen doktriinin uusimmasta päivityksestä, joka valmistui viime vuoden lopulla. Raportin mukaan venäläistä yhteiskuntaa viritetään yhä enemmän kriisiajan olosuhteisiin.
Uusin doktriinin päivitys on tehty nopealla aikataululla ja tutkijoiden mukaan siinä heijastuvat selvästi Venäjän toimet Krimillä sekä konflikti Ukrainan kanssa. Edellinen doktriinin päivitys tehtiin vuonna 2010 ja sitä edellinen presidentti Putinin juuri noustua valtaan vuonna 2000.
Tutkijat toteavat uuden doktriinin painottuneen yhä enemmän asevoimien kehittämiseen ja Venäjän erityisyyden korostamiseen vastavoimana uusliberaalille markkinatalousideologialle. Aiemmissa doktriineissa mainitut pyrkimykset demokraattisen oikeusvaltion ja sosioekonomisten uudistusten tekemiseen ovat jääneet pois, samoin kuin ajatus talouskasvun ja kestävän kehityksen kunnioittamisesta.
Uusimmassa sotilasdoktriinissa Venäjä täsmentää sotilaallisia vaaroja ja uhkia, joita sitä vastaan katsotaan kohdistuvan. Naton lähentyminen Venäjän rajan tuntumaan on mainittu uhkana aina, mutta uudessa versiossa lähentyminen tulkitaan tarkoitushakuiseksi.
– Doktriinissa todetaan, että ulkomaiden asevoimien ryhmittäminen Venäjän tai sen liittolaisten rajojen välittömään läheisyyteen voi tapahtua “muun muassa Venäjän poliittiseksi tai sotilaalliseksi painostamiseksi”, kirjoittajat huomauttavat.
Sotilaallisen vaaran Venäjälle voivat tuottaa mm. hallinnot, joiden politiikka uhkaa Venäjän etuja. Määritelmä on nyt esitetty aikaisempaa väljemmin, mistä kirjoittajat päättelevät Venäjän voivan näin varata itselleen oikeuden puuttua naapurimaidensa sisäisiin asioihin.
Samalla Venäjä varaa itselleen oikeuden arvioida, uhkaako jokin läheinen naapurimaa sitä. Tämäkin lienee seurausta Ukrainan tapahtumista, kirjoittajat arvelevat.
Uusin doktriini ei myöskään enää vain epäile, että maailmassa tapahtuisi yrityksiä aiheuttaa epävakautta, vaan siinä suoraan todetaan näin tapahtuvan. Tässä viitataan suoraan Natoon, kirjoittajat sanovat.
Kirjoittajien mielestä on huomionarvoista, että Venäjä pitää uhkina sellaisia uudenlaisia toimia, joita se itse on toteuttanut mm. Krimillä. Näitä ovat informaatiosodankäynti sekä sodan ja rauhan välisen rajapinnan hämärtyminen.
Sisäisiä uhkia
Venäjä varautuu entistä enemmän sisäisten uhkien ehkäisemiseen.
Kansainvälinen terrorismi jää vähälle huomiolle, mutta uusi sotilasdoktriini linkittää terroristiorganisaatiot ja henkilöt, jotka pyrkivät horjuttamaan Venäjän suvereniteettia, yhtenäisyyttä ja alueellista kokonaisuutta. Myös informaatiojärjestelmä halutaan pitää vakaassa tilassa.
UPI:n raportissa todetaan, että uusi sotilasdoktriini antaa viranomaisille hyvin laajat valtuudet suojella maan poliittista järjestelmää.
On huomionarvoista, että poliittista järjestelmää suojellaan sotilaallista kautta, ei esimerkiksi vahvistamalla demokratiaa. Tämä antaa viitteitä maan nykyjohdon ajatusmaailmasta, tutkijat muistuttavat.
Erityishuomion doktriinissa saa nuoriso. Sotilaalliseksi vaaraksi nimetään nuorisoon vaikuttaminen, jos vaikuttamisen tarkoituksena on horjuttaa nuorison isänmaallisuutta ja siihen liittyviä historiallisia, henkisiä ja patrioottisia traditioita.
Venäjän uusi sotilasdoktriini vahvistaa Venäjän virittäytymistä kriisiajan taajuudelle, tutkijat sanovat. He muistuttavat kuitenkin, ettei sotilasdoktriini ole maan hallinnon koko kuva.”
http://yle.fi/uutiset/upin_raportti_venaja_varaa_oikeuden_puuttua_naapurimaidensa_asioihin/7976720