“Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kuvailee TTIP-vapaakauppasopimusta ”riskbisnekseksi” Suomen kannalta.
Erityisen ongelmallinen Arhinmäen mukaan on TTIP-sopimukseen kaavailtu investointisuoja. Sen perusteella sijoittajilla olisi oikeus hakea valtioilta korvauksia, jos sijoitusten tuotto heikkenee lainsäädännön tai muiden toimien vuoksi.
-Maailmalla tämän tyyppisiä kanteita ovat nostaneet muun muassa tupakkayhtiöt ja kaivosyhtiöt. Vaarana on, että jatkossa ympäristön tai kansanterveyden parannuksiin ei uskalleta ryhtyä korvausvaateiden pelossa. Vaikka valtio voittaisikin kanteen, se joutuu maksamaan pahimmillaan kymmenien miljoonien käsittelykulut, hän kommentoi blogissaan.
Arhinmäki nostaa esimerkiksi Carunan.
-Hallitus teki suuren virheen, kun myi alueellisen monopolin, Fortumin sähköverkot, ulkomaalaisten sijoittajien omistamalle Carunalle. Nyt tätä virhettä yritetään paikata lainsäädännöllä. TTIP-sopimus voi tulevaisuudessa estää virheiden korjaamisen, jos taustalla on amerikkalaisia sijoittajia. Jos sähkönsiirtomaksujen korotuksia halutaan lainsäädännöllä hillitä, voisivat verkkojen omistajat haastaa Suomen valtion oikeuteen monopolivoittojensa menetyksestä.
Toisena esimerkkinä Arhinmäki mainitsee sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa hänen mukaan on ”vielä suurempien hutilyöntien riski”.
Hän huomauttaa, että Suomessa vireillä olevassa sote-uudistuksessa on halua yksityistämiseen. Vapaakauppasopimus TiSA pyrkii Arhinmäen mukaan kuitenkin siihen, että kerran yksityistettyä palvelua ei voi uudelleen palauttaa julkiseksi.
-Entä jos veroparatiiseista kilpailuetua saava terveysbisnes kaappaa markkinat polkuhinnoilla ja sitten hilaa ne vähitellen ylös monopoliaseman turvin? TTIP antaisi niiden voitoille investointisuojan ja TiSA estäisi palauttamasta julkiseksi palveluksi.
Myös EK varoittaa
Investontisuojasta varoitti vime maanantaina myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n osaamisen ja kasvun asiantuntija Saila Turtiainen, jonka mukaan investointisuojaa ollaan heikentämässä verrattuna Suomen nykyisiin sopimuksiin.
-On tärkeää, että investointisuojaa uudistetaan. EU:n uudessa sopimusmallissa vähimmäissuojan sisältöä ollaan kuitenkin heikentämässä verrattuna Suomen nykyisiin sopimuksiin. Nyt olisikin pohdinnan paikka – onko komission esitys mennyt jopa liiankin pitkälle rajatessaan yritysten oikeutta saada suojaa investoinneilleen? Vesittyykö alkuperäinen ajatus, jos investointien todellinen suoja realisoituisi vain hyvin äärimmäisissä tapauksissa, hän kommentoi.
Turtiainen arvioi samalla, että TTIP-neuvotteluihin tarvitaan nyt poikkeuksellisen kovaa tahtoa, jotta sopimukseen päästäisiin vielä tämän vuoden aikana.”
27.2.2016: Paavo Arhinmäki: TTIP on riskibisnestä Suomelle
“Suomi oli pitkään maatalousvaltainen maa, jonka teollisuus seisoi puujaloilla. Nykyään Suomen rooli globaalissa taloudessa on korkea osaaminen ja palvelut.
Kansainvälinen vapaakauppa on osaltaan mahdollistanut globaalit tuotantoketjut, pitkälle viedyn erikoistumisen ja valtavan tuotannon tehostumisen. Tuotteiden suunnittelu ja markkinointi voi tapahtua Suomessa, vaikka kokoonpano olisi Kaukoidässä.
Vapaakauppa ei kuitenkaan toimi, jos kauppakumppanit ovat epäsuhtaisia tai epätasa-arvoisia. Epäsuhtainen vapaakauppa on voinut esimerkiksi tuhota kehitysmaissa orastavaa omaa tuotantoa, ja tuonut tilalle vientitukien avulla dumpattua teollisuusmaiden ylituotantoa. Mieleen tulevat siirtomaa-ajan riistosuhteet.
Yhdysvaltojen ja EU:n välillä neuvotellaan vapaakauppa- ja investointisopimus TTIP:tä. Hanke on herättänyt laajaa vastarintaa niin kansalaisjärjestöissä kuin akateemisessa maailmassa. TTIP:n arvioidaan kaventavan demokraattista päätöksentekoa ja estävän ympäristön tai terveyden kannalta tarpeelliset uudistukset.
Erityisen ongelmallinen on TTIP-sopimukseen kaavailtu investointisuoja. Sen perusteella sijoittajilla olisi oikeus hakea valtioilta korvauksia, jos sijoitusten tuotto heikkenee lainsäädännön tai muiden toimien vuoksi.
Maailmalla tämäntyyppisiä kanteita ovat nostaneet muun muassa tupakkayhtiöt ja kaivosyhtiöt. Vaarana on, että jatkossa ympäristön tai kansanterveyden parannuksiin ei uskalleta ryhtyä korvausvaateiden pelossa. Vaikka valtio voittaisikin kanteen, se joutuu maksamaan pahimmillaan kymmenien miljoonien käsittelykulut.
Otetaan esimerkki Suomesta. Hallitus teki suuren virheen, kun myi alueellisen monopolin, Fortumin sähköverkot, ulkomaalaisten sijoittajien omistamalle Carunalle. Nyt tätä virhettä yritetään paikata lainsäädännöllä.
TTIP-sopimus voi tulevaisuudessa estää virheiden korjaamisen, jos taustalla on amerikkalaisia sijoittajia. Jos sähkönsiirtomaksujen korotuksia halutaan lainsäädännöllä hillitä, voisivat verkkojen omistajat haastaa Suomen valtion oikeuteen monopolivoittojensa menetyksestä. Tämän huolen on tuonut esille esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.
Vielä suurempien hutilyöntien riski on sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa liikkuu Suomessa vuosittain yli 25 miljardia euroa. Sote-uudistuksessa erityisesti kokoomuksessa on halua yksityistämiseen. Tällä hetkellä neuvoteltava palvelukauppasopimus TiSA pyrkii siihen, että kerran yksityistettyä palvelua ei voi uudelleen palauttaa julkiseksi.
Entä jos veroparatiiseista kilpailuetua saava terveysbisnes kaappaa markkinat polkuhinnoilla ja sitten hilaa ne hävitellen ylös monopoliaseman turvin? TTIP antaisi niiden voitoille investointisuojan ja TiSA estäisi palauttamasta julkiseksi palveluksi.
Vasemmiston on nyt oltava hereillä, kun suljettujen ovien takana neuvotellaan sopimuksia, joilla pyritään romuttamaan demokratiaa ja hyvinvointipalveluja.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.”
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3509190-paavo-arhinmaki-ttip-on-riskibisnesta-suomelle
Video aiheeseen liittyen: