Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2016

28.9.2016: Obama ja Hillary Clinton osallistuvat Shimon Peresin hautajaisiin

”Israelin entinen presidentti Shimon Peres saa arvovaltaisen joukon saattajia viimeiselle matkalleen ylihuomenna.

Hautajaisiin osallistuvat muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, Ranskan presidentti Francois Hollande, Saksan liittopresidentti Joachim Gauck sekä prinssi Charles, kertoi Israelin ulkoministeriön edustaja. Haaretz-lehden mukaan myös Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton ja ulkoministeri John Kerry osallistuvat.

Paavi Fransiscus ei ole Haaretzin mukaan tulossa, koska hän aloittaa perjantaina kolmipäiväisen matkan Georgiaan ja Azerbaidzhaniin.

Hautajaiset pidetään Jerusalemin Herzl-vuoren hautausmaalla, minne on haudattu useita muitakin Israelin johtajia.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, osallistuuko presidentti Sauli Niinistö hautajaisiin vai järjestetäänkö Suomen edustus tilaisuudessa muulla tavalla.”

www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016092822384006_ul.shtml

 

28.9.2016: Shimon Peres 1923–2016

”Puolasta natsivainoja paenneesta pojasta tuli yksi Israelin politiikan suurimpia nimiä. Hän ehti olla kansanedustajana puoli vuosisataa, monissa ministerinviroissa sekä useita vuosia presidenttinä.

Szymon Persky syntyi 21.8.1923 Vishnevassa Puolassa. Alue kuuluu nykyisin Valko-Venäjään.

Szymon-poika ei juuri puolan kieltä kuullut, sillä pikkukaupungin kaikki tuhatkunta perhettä olivat juutalaisia, pyhätöt synagogia ja koulu hepreankielinen. Varhaislapsuuttaan hän kuvasi sittemmin hyvin onnelliseksi. Isä oli liikemies, äiti kirjastonhoitaja. Puutetta ei koettu.

Mutta sitten ajat muuttuivat. Antisemitismi vahvistui 1930-luvun Euroopassa, ja puolet kylän väestä päätti muuttaa Palestiinaan. Tel Avivissa Szymonista tuli Shimon ja Perskyistä Peresin perhe.

Kylään jääneet, muun muassa Szymonin isovanhemmat, menettivät henkensä toisen maailmansodan juutalaisvainoissa.

Uudessa asuinmaassa nuorukainen lähti 15-vuotiaana maatalousoppiin, ja kibbutsikoulussa löytyi ideologinen koti vasemmistolaisesta nuorisoliikkeestä. Hän löysi myös puolison kibbutsilta, ja aikaa myöten Shimon ja Sonia Peresin perhe kasvoi kahdella pojalla ja yhdellä tyttärellä.

David Ben-Gurionin kannalla
Nuoria juutalaispoliitikkoja Palestiinassa kiihkeimmin puhuttanut kysymys kuului, pitikö tulevan Israelin saada koko Palestiina hinnalla millä hyvänsä, vai voitaisiinko alue jakaa arabien kanssa.

Peresin esikuva David Ben-Gurion, tulevan Israelin valtion isä, kannatti jakamista. Nuorisoliittonsa kaksitoistajäsenisessä sihteeristössä vain Peres oli samalla kannalla.
Shimon Peres Israelin ensimmäisen pääministerin David Ben-Gurionin kanssa. Reuters
Samalla kun Peres taivutteli nuorisoliittolaisia Ben-Gurionin kannalle ja alkoi saada poliittista mainetta, hän toimi Haganassa. Se oli laiton asejärjestö, Israelin asevoimien alku.

Vuonna 1947 Peres värväytyi täysin Haganaan, ja samana vuonna alkoivat laajat väkivaltaisuudet YK:n jaettua Palestiinan juutalaisten ja arabien alueisiin. Seuraavan vuoden itsenäisyyssodassa Peres sai päävastuun asehankinnoista ja sodan jälkeen laivaston perustamisesta.

Ura kansanedustajana alkoi vuonna 1959. Peres nousi parlamenttiin vasemmistolaisen Mapain listoilta ja jatkoi saman tien hallitukseen apulaispuolustusministeriksi.

Pesti kesti vuoteen 1965, jolloin epäilykset Peresin sekaantumisesta niin sanottuun Lavon-skandaaliin veivät viran. Tuossa salahankkeessa israelilaiset tekivät Egyptissä muun muassa Yhdysvaltain kohteisiin pommi-iskuja, jotka yritettiin lavastaa arabien tekemiksi.

Ministerinä monta kertaa
Lavon-skandaalin jälkimainingeissa Peres erosi myös Mapaista. Yhdessä David Ben- Gurionin ja muiden aateveljien kanssa hän perusti uuden puolueen, joka sittemmin yhdistyi Mapain kanssa Israelin työväenpuolueeksi.

Peres palasi hallitukseen maahanmuuttajien sopeuttamisesta vastaavaksi ministeriksi vuonna 1969. Seuraavina vuosina hänestä tuli liikenneministeri ja viestintäministeri. Vuonna 1974 pääministeri Jitzhak Rabin otti hänet puolustusministeriksi. Tuo pesti toistui sitten monta kertaa.

Pääministerinä Peres oli kahdesti: vuosina 1984–1986 osana kokoomushallituksen sovittua salkkukiertoa ja vuosina 1995–1996, kun rauhanprosessia vastustanut äärijuutalainen oli murhannut Rabinin. Suoraa valintaa pääministeriksi Peres yritti viisissä vaaleissa onnistumatta kertaakaan.

Vuonna 2005 Peres yllätti ilmoittamalla, että hän eroaa työväenpuolueesta ja ryhtyy tukemaan oikeistosta eronneen Ariel Sharonin uutta keskustalaista Kadima-puoluetta.

Kun Sharon sai aivoinfarktin, arveltiin jopa, että Peresistä tulisi Kadiman johtaja. Kadiman oikeistosiivelle se ei kuitenkaan sopinut. Takaisin työväenpuolueeseen Peres ei silti palannut, vaikka sieltä häntä houkuteltiinkin.

Peres oli maansa pitkäaikaisin parlamentaarikko
Peres päätti uransa huipulla: hänet valittiin Israelin presidentiksi kesällä 2007 parlamentin äänin 86–23. Samalla hän jätti paikkansa parlamentissa, jossa hän oli istunut lähes yhtäjaksoisesti liki puoli vuosisataa.

Presidentin virka on Israelissa lähinnä seremoniaalinen, mutta Peres jätti silti jälkensä historiaan myös siinä tehtävässä. Hän muun muassa puhui ensimmäisenä presidenttinä muslimimaan parlamentille Turkin-matkallaan syksyllä 2007.

Presidentin tehtävät Peres jätti heinäkuussa 2014 Gazan sodan aikana, juuri ennen 91-vuotissyntymäpäiväänsä.

Shimon Peresin pitkän poliittisen uran kenties hienoin hetki oli, kun hän, Jitzhak Rabin ja palestiinalaisjohtaja Jasser Arafat saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994 Oslon sopimuksen ansiosta.

Norjan välityksellä käytyjen salaisten neuvottelujen tuottama Oslon sopimus ei ollut rauhansopimus, mutta se antoi ennennäkemättömät puitteet rauhanratkaisuille. Osapuolet tunnustivat toistensa oikeuden olla olemassa ja sitoutuivat neuvottelemaan lopullisesta rauhanratkaisusta.

Oslon sopimus ei kuitenkaan osoittautunut Lähi-idän kriisin viisastenkiveksi. Peresin kuollessa Ben-Gurionin ja nuoren Peresin ajamat ajatukset Palestiinan jakamisesta eivät edelleenkään olleet lähelläkään toteutumista.

Kansainvälisesti oli kuitenkin tunnustettu, että kahden valtion malli on paras tae rauhalle alueella, jonne Perskyn perhe muutti saadakseen elää ilman väkivallan pelkoa.”

yle.fi/uutiset/3-6546576

 

3.9.2016: 5,6 magnitudin maanjäristys tärisytti seitsemää osavaltiota Yhdysvalloissa

”Järistys iski lauantaiaamuna paikallista aikaa lähelle Pawneeta Oklaholman osavaltiossa ja järisytti maata ainakin seitsemässä osavaltiossa.

5,6 magnitudin maanjäristys tuntui Yhdysvaltain keskiosissa ainakin Oklahomassa, Kansasissa, Arkansasissa, Missourissa, Texasissa, Nebraskassa ja Iowassa, kertoo Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS).

CNN:n mukaan tuhot Pawneen alueella ovat kuitenkin kauppakamarin johtajan Tom Briggsin mukaan jääneet varsin vähäisiksi.

– Maa järisi 5,6 magnitudin voimakkuudella noin 15 sekunnin ajan. Se oli matala järistys, noin seitsemän kilometrin syvyydessä, kertoi USGS:n geofyysikko Randy Baldwin.

Pawneen kaupunginjohtaja Brad Sewell kertoi uutistoimisto Reutersille, että järistys kesti lähes minuutin.

Kyseessä on isoin järistys Oklahoman osavaltiossa sitten marraskuun 2011. Loukkaantumisista ei ole CNN:n mukaan kuitenkaan raportoitu.”

”Huffington Postin mukaan järistys onkin aiheuttanut tuhoja enimmäkseen rakennuksille. Lehti julkaisikin Twitter-tilillään kuvan järistyksen aiheuttamista tuhoista Pawneessa.”

www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001253413.html

 

3.9.2016: Maa järisi Oklahomassa – tuntui Nebraskassa asti

”Kenenkään ei tiedetä loukkaantuneen. Järistysten yleistyminen Oklahomassa on yhdistetty vesisärötyksenä tunnettuun öljyn- ja kaasuntuotantomenetelmään.

Yhdysvalloissa Oklahoman osavaltiota vavisutti lauantaiaamuna maanjäristys, joka oli voimakkaimpia alueella koskaan mitattuja.

Voimakkuudeltaan 5,6 magnitudin järistys sattui Pawneen kaupungin lähellä Oklahoman pohjoisosassa, kertoo Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus. Järistyksen keskus oli 6,6 kilometrin syvyydessä.

Ensi tietojen mukaan kukaan ei ole loukkaantunut, eikä järistys ole tiettävästi aiheuttanut ainakaan mittavia aineellisia vahinkoja. Järistys tunnettiin kuitenkin laajalla alueella, Oklahoman eteläpuolella Texasissa ja pohjoisempana aina Nebraskassa asti.

Maanjäristysten yleistyminen Oklahomassa on yhdistetty öljyn- ja kaasuntuotantoon. Vesisärötyksenä tunnetussa menetelmässä maahan pumpataan kovalla paineella vettä ja kemikaaleja, jotta öljy ja kaasu saadaan irrotettua kiviaineksesta.

Jotkin Oklahoman alueet kilpailevat jo pohjoisen Kalifornian kanssa Yhdysvaltain maanjäristysherkimmän alueen tittelistä.”

yle.fi/uutiset/maa_jarisi_oklahomassa__tuntui_nebraskassa_asti/9142379

 

 

 

3.9.2016: ”Hetki, jolloin viimein päätimme pelastaa planeettamme” – Yhdysvallat ja Kiina ovat ratifioineet Pariisin ilmastosopimuksen

”Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat yhdessä hyväksyneensä Pariisin ilmastosopimuksen.

Ban Ki-moon, Xi Jinping ja Barack Obama tapasivat tänään Hangzhoussa.

– Hetki, jolloin viimein päätimme pelastaa planeettamme, Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama totesi.

– Meidän täytyy ottaa uudenlainen lähestyminen ilmastonmuutokseen, Kiinan presidentti Xi Jinping puolestaan sanoi.

Obama ja Xi luovuttivat dokumentit YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille Kiinan Hangzhoussa. Ban, Obama ja Xi ovat paikalla G20-maiden kokouksessa, joka alkaa sunnuntaina.

Pariisin sopimuksella pyritään rajoittamaan globaali ilmaston lämpeneminen alle kahteen celsiusasteeseen tai jos mahdollista, mieluummin 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteollisen ajan keskimääräiseen lämpötilaan.

Obaman mukaan historia tulee osoittamaan, että Pariisin sopimus oli käännekohta.

Kiinan ja Yhdysvaltojen ratifiointi myös merkitsee sitä, että sopimus eteni kohti voimaantulemista. Sopimus tulee lainvoimaiseksi kuukauden päästä siitä, kun vähintään 55 valtiota on ratifioinut sen niin, että näiden maiden osuus globaalien kasvihuonekaasujen päästöistä on yli 55 prosenttia.

– Te olette lisänneet asiaan voimakkaasti vauhtia liittymällä sopimukseen virallisesti, Ban sanoi presidenteille.

Kiinan ja Yhdysvaltojen osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 40 prosenttia.

Sopimuksen on nyt ratifioinut 25 maata. Suurin osa aiemmista allekirjoittajista on pieniä saarivaltioita. EU-maat puuttuvat vielä joukosta. Ainoa sopimuksen ratifioinut Euroopan valtio on Norja.

Kaikkiaan sopimuksen allekirjoitti Pariisissa viime vuoden joulukuussa yli 170 valtiota.

Ban uskoo, että sopimus on voimassa ennen vuoden loppua.”

www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016090322258121_ul.shtml

1.9.2016: Uudessa-Seelannissa 7,1 magnitudin maanjäristys

”Rannikkoalueita evakuoitiin tsunamivaaran takia. Merkittävää vahinkoa ei kuitenkaan aiheutunut, mutta ihmisiä on kehotettu valppauteen jälkijäristysten vuoksi.

Uuden-Seelannin rannikkoa on vavisuttanut 7,1 magnitudin maanjäristys. Järistyksen keskus on merellä maan koillisrannikon tuntumassa, vajaa 170 kilometriä Gisbornen kaupungista itään.

Viranomaiset antoivat tsunamivaroituksen maan itärannikolle. Osaa asukkaista kehotettiin poistumaan joiltakin itärannikon alueilta ja väestönsuojelutoimiin ryhdyttiin varotoimena.

Muutamia tunteja myöhemmin evakuointimääräys peruttiin, mutta ihmisiä kehotettiin pysymään valppaina. Jälkijäristykset ovat ravistelleen maata ensimmäisen järistyksen jälkeen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan järistys sai liikkeelle havaittavan aallon, joka oli kuitenkin niin pieni, ettei se aiheuttanut vahinkoa.

Maanjäristys tuntui suuressa osassa Uutta-Seelantia, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole raportoitu sen aiheuttaneen tuhoja. Myöskään Tyynenmeren alueelle ei annettu tsunamivaroitusta.

Uusi-Seelanti sijaitsee Australian ja Tyynenmeren mannerlaattojen välisellä alueella ja siellä tapahtuu usein maanjäristyksiä.”

yle.fi/uutiset/uudessa-seelannissa_71_magnitudin_maanjaristys/9138945