11.9.2015: “Iisakin kirkon” rakentaminen avaruuteen etenee – Galileo voi näkyä pian kuluttajankin kännykässä

“GPS:n haastava Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä otti viime yönä askeleen eteenpäin. Järjestelmään laukaistiin kaksi satelliittia lisää, ja suomalaisasiantuntijan mukaan paikannus pelkästään Galileon avulla onnistunee lähikuukausina.

Viime yönä Ranskan Guyanassa laukaistiin avaruuteen yhdeksäs ja kymmenes Galileo-satelliitti. Joulukuussa laukaistaan vielä pari lisää ja ensi vuodesta lähtien kuusi vuodessa.

Professori ja osastonjohtaja Heidi Kuusniemi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta sanoo, että viime yön laukaisu on siksi merkittävä, että Galileo alkaa näkyä vihdoin myös kuluttajille. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, järjestelmässä on nyt käytössä tarpeeksi käyttösatelliitteja, jotta osan päivää paikannusta voidaan tehdä pelkästään Galileolla.

– Osassa kuluttajalaitteissa on jo Galileo-valmius. Ne alkavat käyttää näitä saataville tulevia Galileo-satelliitteja. Eli niillä vastaanottimilla voidaan saada tarkempi paikka. Esimerkiksi joissakin kaupungeissa on katvealueita, joissa pelkkä GPS-paikannus ei ole toiminut, mutta Galileon avulla se voidaan saada.

Galileo on EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön ESA:n jo viitisentoista vuotta kestänyt hanke, jolla halutaan luoda eurooppalainen paikannusjärjestelmä, joka on riippumaton muista valtioista. GPS-järjestelmää hallinnoi Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon. Muita maailmanlaajuisia satelliittipaikannusjärjestelmiä ovat Venäjän ilma- ja avaruuspuolustusjoukkojen hallinnoima GLONASS sekä Kiinan satelliittipaikannusviraston ohjaama BeiDou.

Galileo on suunniteltu nimenomaan siviilikäyttöön ja ainakin teoriassa ja simulaatioin sen on todistettu olevan tarkempi kuin GPS. Siksi sen uskotaan tuovan uusia ulottuvuuksia muun muassa siviili-ilmailuun, pelastustoimintaan, täsmämaatalouteen ja liikenteeseen.

Kovan onnen hanke
Galileo-hanke käynnistyi vuosituhannen vaihteessa ja sen taivalta ovat leimanneet viivästykset, rahoittajien löytäminen, nousevat kustannukset ja tekniset vaikeudet. Alunperin järjestelmän toivottiin olevan valmis jo vuonna 2008, mutta matkan varrella aikataulu ovat venynyt. Tämän hetken arvio on, että vuonna 2020 koko järjestelmä on valmis ja kaikki 30 satelliittia radoillaan.

Satelliittien laukaisuissa on ollut huono tuuria ja teknisiä vaikeuksia. Maaliskuussa laukaistut kaksi satelliittia saatiin avaruuteen kolme kuukautta myöhässä, kun viime vuoden elokuussa laukaistut viides ja kuudes satelliitti joutuivat väärälle kiertoradalle – nyt niistä on hyötyä lähinnä vain tiedekäytössä.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa parinkymmenen hengen kansainvälinen tutkijaryhmä kehittää professori Heidi Kuusniemen johdolla menetelmiä, joilla Galileo voi toimia yhdessä muiden satelliittipaikannusjärjestelmien kanssa. Galileolla on esimerkiksi sama taajuus GPS:n kanssa, ja järjestelmien yhteiskäytöllä saadaan suurimmat hyödyt.

Pitkään jatkuneen hankkeen eteneminen vihdoin hieman ripeämmin askelin ilahduttaa tutkijaa.

– Kun on seurannut tätä koko viidentoista vuoden kaaren suunnittelusta saakka, niin on kyllä tosi hienoa, että aletaan olla siinä vaiheessa, että Galileoa voidaan käyttää ihan oikeasti. Se on niin hienosti suunniteltu järjestelmä, että sen hyödyt ovat mittavat, Kuusniemi hehkuttaa.

Hankkeen alussa järjestelmän toivottiin syntyvän pääosin yksityisellä rahoituksella, mutta tämä ei  toteutunut. Kahdeksan vuotta sitten EU-maat pääsivät sopuun julkisesta rahoituksesta.

Tarkkaa tietoa lopullisista rakentamiskustannuksista ei ole, mutta niiden on arvioitu olevan alkuvaiheesta valmistumiseen 10–12 miljardia euroa. Valmistumisen jälkeen järjestelmän ylläpidon vuosittaisten kustannusten arvioidaan olevan noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.”

http://yle.fi/uutiset/iisakin_kirkon_rakentaminen_avaruuteen_etenee__galileo_voi_nakya_pian_kuluttajankin_kannykassa/8295323